Merkinnät tagille lämpöhalvaus
Henkiinjäämisopas helteessä kilpailemiseen
Heinäkuu 2010 ja Suomea piinaa (kyllä, piinaa – tässä ei ole enää mitään kivaa) pahin helle vuosikymmeniin, ellei satoihin. Ei riitä, että on päivällä kuuma – lämmintä piisaa illalla, yöllä ja aamulla jo kukonpieremän aikaan ollaan jo hellelukemissa. Tuuli liikkuu, mutta ei vilvoita ja ainakin etelässä ilmankosteus tekee olosta vielä pirullisempaa. Koira-aktiviteetit eivät kuitenkaan katoa mihinkään, mutta millä jaksaisi. Hitot omistajasta, mutta koira pitäisi saada pysymään timminä ja halukkaana.
Kuumuus hidastaa
Kesän ensimmäiset helteet tuovat foorumeilla poikkeuksetta erään vakioaiheen – lämpöhalvauksen ja miten välttää se. Lämpöhalvauksen välttäminen on kohtuullisen simppeliä. Pidetään koira varjossa tai paikassa, jossa ilma vaihtuu edes jotenkuten, eikä suora auringonvalo pääse kiusaamaan. Kun lisäksi pidetään ilmankosteus niin alhaalla kuin mahdollista, koiralla on juotavaa, eikä sitä rasiteta, niin loppu on luojan huomassa. Mutta kilpailevalla koiralla tuo kaikki ei aina ole mahdollista, koska usein kisataan päivällä. Osalla lajeista on hellerajat, mutta esimerkiksi greyhound racingissä ei, koska kilpailusuorituksen aika helteessä ja auringonvalossa ei ole merkityksellinen. Sen sijaan odotusaika ja kilpailun jälkeinen jäähdytys ovat – ne eivät kuitenkaan ole enää varsinaisen kilpailutoiminnan ongelmia. Helteessä on suorituskyvyn ja menestyksen suhteen muukin ongelma, kuin lämpöhalvausriski. Se hidastaa. Tuttua mustien koirien omistajille.
Hyvinkää aloitti kauden 2010. Toinen otos.
Tätä on greyhound racing
Greyhound racingin suomalainen kausi 2010 alkoi. Vihdoin ja viimein. Viikko sitten lauantaina oli ensimmäinen yritys, joka päättyi vihmovassa sateessa yhden vedon jälkeen. Tekniikka ei toiminutkaan. Satunnaista kävijää tuskin kiinnostaa lajin sisäiset jutut, joten hyppää kappale yli jos siltä tuntuu. Greyhound-ihmisten parissa alkaa vahvistua mielipide (tai käsitys), että Hyvinkään Sveitsi pitäisi hylätä. Vaikka enää vinttikoirapiirejä ei rasitakaan vanhat antipatiat, jotka syntyivät noin 25 vuotta sitten kun greyhoundit sanoivat hyvästit Kennelliitolle, niin yhteistyö ei kuitenkaan ole lähelläkään tehokasta. Syy on täysin ydintoiminnan eroissa. Heillä on ykkösenä harrasteluna pareittain vedettävät peltojuoksut, joita maastoiksi kutsutaan, sekä näyttelytoiminta – meillä taasen antaumuksellisempi suhtautuminen; yrittää saada koirasta niin nopea kuin mahdollista. Vaikka Hyvinkään Sveitsiä arvostellaankin, minä olen sitä varsinkin tehnyt, niin muistetaan yksi asia. Sielläkin on menty eteenpäin. Vielä 10 vuotta sitten viehe leijui taivaivaissa, oli ulkohuussit, eikä vettä ollut saatavilla. Nyt viehe kulkee suunnilleen koirien korkeudella, on lämpimät vessat ja juoksevaa vettä pestä ja juottaa koirat.
Kuonokoppa
Kuonokoppa on mielenkiintoinen vekotin. Osa pitää kuonokopan käyttöä suurimpana syntinä mitä maailma päällään kantaa. Greyhoundeilla sitä kuitenkin pidetään pääsääntöisesti normaaliin ulkoilupukeutumiseen kuuluvana varusteena siinä kuin kaulapantaa, talutinta ja kävelyttäjän kenkiä. Kuonokoppa on greyhoundin tärkein kilpailuväline. Lisäksi se on halvin mahdollinen vakuutus kotioloissa. Kuonokopan käyttö ei häiritse tai rajoita koiraa. Greyhound oppii välittömästi olemaan se päässä, ja kun nuori koira opetetaan heti alusta siihen, että ainoastaan kopalla juostaan, niin se lähes vaatii saada sen päähänsä.
Yhtä ja samaa kuonokoppaa voidaan käyttää niin koti- kuin kilpailuoloissakin. Mutta kuonokoppa on kulutustavaraa, siksi ratakoppa olisi syytä pitää omanaan ja kennelkoppa omanaan. Oikeanmallisella kuonokopalla koiralla ei ole mitään vaikeuksia juoda, mutta esimerkiksi ulosteiden syömistä se voi rajoittaa.
Helle ja kilpaileminen
Helle ja kilpailuttaminen ovat yhtälö, joka täytyy pitää mielessä. Helle saattaa nimittäin vaikuttaa huomattavasti koiran suorituskykyyn. Eräs kuuman ilmanalan ongelmista on lämpöhalvaus, mutta tässä ei puututa nyt siihen, vaan lähinnä terveen, normaalin ja kilpailukykyisen greyhoundin käsittelyyn helteellä.
Koiran käsittely helteellä voidaan jakaa kolmeen osaan: Käsittely on samantyyppistä, mutta niissä on määrätyt painotuserot.
- ennen kilpailuja
- kilpailupäivä
- kilpailun jälkeen
Lämpöhalvaus
Lämpöhalvaus on hengenvaarallinen koiralle. Siihen ei saa koskaan suhtautua vähätellen. Se on käytännössä aina omistajan virhe, ja jos se osuu kohdalle, niin koiran hengen pelastamisen jälkeen on syytä viettää hetki peilin edessä vakavasti asiaa miettien.
Jokainen tietää, että kuuma auto on vaarallinen. Mutta aina ei tulla mietittyä, että pilviselläkin säällä greyhoundia voi uhata lämpöhalvaus, varsinkin lämpimällä, kilpailun jälkeen kun koira on pesun jälkeen laitettu autoon. Kosteus pahentaa tilannetta, ja lämpöhalvaus voidaan saada aikaiseksi jo hieman matalammillakin lämpötiloilla. Sopivissa olosuhteissa märälle greyhoundille saadaan lämpöhalvaus suorituksen jälkeen 5-10 minuutissa.
Pakettiautoissa, koirankuljetuskärryissä ja asuntovaunuissa on muistettava huolehtia siitä, että lämmitin ja sen termostaatti ovat varmasti toimivia. Tämä ei ole mikään teoreettinen uhkakuva, vaan viallinen lämmitin on tappanut greyhoundin Suomessa.
Jagster
Comics Gone Bad
Kommentteja