Merkinnät tagille kuivamuonat
Erään kuivamuonan tulkitseminen
Kirjoittanut Jagster luokassa Ravitsemus päivämäärällä 23.7.2010
Olen ilkeä, ja erittäin huonotapainen. Kopioin eräältä foorumilta oman postaukseni tänne. Periaatteessahan tuo sotii käyttäytymistapoja vastaan – mutta koska nettimaailmassa ei suuremmin ole käytöstapoja, enkä moista kieltoa ole koskaan ymmärtänyt, niin antaa palaa. Omaa tekstiäni se on.
Tähän on yksi syy. Kyseessä on yksi käytännön tapaus aiheesta miten lukea pussinkylkeä. Koska niin monella on vaikeuksia tulkita niitä, niin laitetaan näkyville yksi esimerkki. Toki niistä löytää paljon muutakin, mutta tätä voisi kutsua ns. suppeksi tulkinnaksi.
Kuivamuonatko syyllisiä diabetekseen?
Kirjoittanut Jagster luokassa Ravitsemus päivämäärällä 29.6.2010
Tiedämme, että kuivamuonat – ihan kaikki – perustuvat hiilihydraatteihin. Vaikka valmistusainelistojen kanssa harrastettaisiin kuinka luovaa raaka-aineiden pilkkomista tahansa, niin aina kasvismaailma on ykkösenä. Vehnä, riisi, maissi, peruna, tapioka… tai kaikki yhdessä. Niiden proteiini ilmoitetaan raakaproteiinina, eli typen määränä. Se ei kerro kuinka paljon tuotteessa on lihaa tai lihaa muistuttavia ainesosia: Viljat nostavat proteiinimääriä, varsinkin hivenen käsiteltyinä – ja hiilihydraatti saadaan kaupan päälle. Koska kuivamuonien rasva on usein riittämätöntä ja perustuu kasvisöljyihin, niin koirien elimistö käyttää hiilihydraatteja energian tuotantoon. Ei välttämättä haluttu tilanne lajilla, joka on erikoistunut nimenomaan rasvan käyttöön.
Ruokinnan GI-voimat
Kirjoittanut Jagster luokassa Ravitsemus päivämäärällä 29.6.2010
Hiilihydraatti ei ole koiran yksi kolmesta pääenergiaravintoaineesta. Se, että hiilihydraatti on ravitsemusteoriassa ja energialtaan yksi kolmesta, ja että koiranruokateollisuus sitä käyttää korvaamaan rasvan, niin ei tee siitä koiralle tarpeellista – vaikka kuinka asiaa mainostettaisiin. Hiilihydraatit, eli sokerit, tärkkelys ja ravintokuidut, ovat omistajillekin ilmeisen outo asia, koska niihin ei uskalleta ottaa kantaa. Ainakaan jos ruokinta perustuu kuivamuoniin. Rasvaa ja valkuaista kylläkin seurataan, mutta ei hiilihydraatteja, vaikka niitä ruuassa on eniten. Toisaalta, ei kuivamuonailija hiilihydraattien määrään kykene edes vaikuttamaan. Hiilihydraattitietoisuus valtaa jalansijaa ihmisillä, ehkä olisi aika hyväksyä, että koira toteuttaisi luonnostaan paljon parjattua Atkinsonin dieettiä – jos se vain saisi. Monet barffaajat kehuvat pitävänsä koiransa hiilihydraatittomalla ruokavaliolla, mutta se ei pidä paikkaansa. He eivät (yleensä) anna viljaa, joka on eri asia. Jokainen kasvissoseannos sisältää hiilihydraatteja, sitä enemmän mitä sokerisempia hedelmiä, kasviksia tai juureksia käytetään.
Jumittava pissa
Osalla uroksista on kiusallinen vaiva. Kun ne ovat tehneet kovaa työtä, tai ovat muutoin vain lämmenneet, niin ne eivät kykene kunnolla virtsaamaan. Pissa jumittaa. Asia ei kannatta naureskella, tai jättää huomioimatta, sillä tila on lievimmilläänkin urokselle erittäin epämukava – pahimmillaan tuskallinen. Nartuilla vastaavaa ei ole käytännössä koskaan, vaikka sellainenkin on tullut vastaan.
AAFCO standardit
Kirjoittanut Jagster luokassa Ravitsemus päivämäärällä 29.5.2010
Kuivamuonien ravintosisällöissä noudatetaan nykyään AAFCO:n (Association of American Feed Control Officials) suosituksia. Aikaisemmin ohjenuorana oli NRC, mutta – ilmeisesti – standardeissa siirryttiin väljempiin, ja tuotannollisesti, halvempiin AAFCO:n suosituksiin. AAFCO:n suosituksiin olisi suhtauduttava vähimmissaantisuosituksina, olkoonkin, että usein puhutaan saantisuosituksista.
Soija
Kirjoittanut Jagster luokassa Lisäravinteet päivämäärällä 27.5.2010
Koiramaailmassa soijaa on vältelty pitkään, eikä yksikään itseään vakavastiotettavana pitävä ruuan- tai lisänvalmistaja tarjoa sitä koirille – ainakaan niin, että sitä nimenomaan mainostettiin. Valmistuainelistojen häntäpäästä sitä kylläkin aina silloin tällöin löytää. Kuluttajia on valistettu riittämiin soijan haitallisuudesta. Soijassa on kuitenkin kasvimaailmasta ainoana kaikkia välttämättömiä aminohappoja, siltä osin se on täysin verrattavissa eläinproteiineihin. Koska kustannustehokkuus on elämän realiteetti koiranruokamarkkinoillakin, niin on jossain määrin harmi, että soijaan on lyöty negatiivinen leima. Se olisi nimittäin halvin ja ehdottomasti paras tapa paikata lihapuutteesta “kärsiviä” kuivamuonia.
Nopeusharjoittelu ja proteiinit
Kirjoittanut Jagster luokassa Lisäravinteet päivämäärällä 26.5.2010
Monet pyrkivät tehostamaan treenausta ja kilpailusuoritusta lisäravinteilla. Vaikka joskus seuraus onkin buustaava, niin ajattelun lähtökohta on silloin väärä. Lisäravinteiden ensisijainen tarkoitus on paikata ravinnon puutteita ja tyydyttää rasituksen aiheuttamat lisätarpeet. Viime kädessä koira yritetään pitää aktiiviuransa niin läjässä kuin mahdollista, ja saada niin terve ja pitkäikäinen eläkeläinen kuin mahdollista. Ei E-vitamiinia anneta siksi, että koira kulkisi sillä nopeammin, vaan estämään rasituksen (ja rasvojen) aiheuttamien vapaiden radikaalien tekemät tuhot. Tähänkin pätee vanha hokema: on eri asia syödä pysyäkseen hengissä, kuin syödä ja hyödyntää syöty optimaalisesti. Mutta toki suorituksen parantamiseen tähtääviä lisäravinteitakin löytyy. Vaikkapa kreatiini. Tiedän greyhoundeja, jotka syövät aminohappoja purkista enemmän kuin mitä saavat ruokaa. Pientä liioittelua tuossa ehkä oli, mutta vain vähän. Vaikka pääsääntöisesti aminohappolisät ovatkin greyhoundeille turhia, niin paikka paikoin niitäkin kannattaa harkita. Varsinkin jos lompakossa on ylimääräistä rahaa. Mutta kenelläkään ei ole tietenkään mitään sitäkään vastaan, että lisäravinteilla – laillisesti ja kustannustehokkaasti – saadaan terveyden lisäksi myös parempaa suorituskykyä.
Kasvattaja-allergia
Irlantilainen barf, taatusti allergiavapaa
En käsittele tänään ahneuden, liian treenaamisen ja kinnermurtumien suhdetta. Kokeile onneasi myöhemmin. Jos tunnet minut koiramaailman foorumiympäristöistä, aiheena ruokinta tai terveys, niin voit jättää väliin tänään. En kirjoita mitään, mitä en olisi kirjoittanut jo aiemmin. Toistan itseäni. Kirjoitan eräällä tavalla uusiksi kaiken, mitä foorumit eivät ole arkistoineet. Kyseessä on ikuisuuskysymys, ja tulevaisuudessa selviän pelkällä linkillä tähän merkintään. Sen verran pysyn tyylilleni uskollisena, että raapaisen vain pintaa, syyllistän yhden ryhmän ja kaadan kaiken vastuun heidän niskaansa. Syystä tai syyttä. Koirankasvattajien vastuu allergioihin ja yliherkkyyksiin. Ovatko koirat sittenkin allergisia kasvattajille?
Allergioista
Joku loihe kerran sanomaan jollain foorumilla:
Kerran otatin koirastani, ihan piruuttani, sen myönnän, ns “allergiatestin”. Koirasta, joka oli aina voinut hyvin. Syönyt kaiken mitä eteen oli laitettu, ollut aina terve, testiä ottaessa kuusivuotias. Ei koskaan vatsa-, iho- tai muitakaan oireita. Fiksukin oli ja näyttelyssä pärjäsi.
Ai kauheaa kun testitulokset tuli. Sehän oli tietämättäni ollut “allerginen” vaikka mille. Ainut ratkaisu olisi ellasemalta ostettava huippukallis peuraperuna tai joku muu samantapainen erikoisruoka. Jätin ruoan ostamatta ja jatkoin sekakaikenlaista ruokaa ruokintaa. Koira eli täysin terveenä vielä 8 vuotta.
Lainauksen suhteen ei voida sanoa, että siinä kulminoituu koirien allergiaongelmat, koska tuo on normaalia arkipäivää. Jokapäiväisyyttä ilman kohokohtaa tai kärjistystä. Jos koiralla on iho-ongelmia, niin se on automaattisesti allergiaa. Sanotaan, että länsimaisen oikeusperiaatteen mukaan jokainen on syytön kunnes toisin todetaan. Tämähän ei pidä paikaansa, koska poliisilla täytyy olla tutkinnan perustana vakaa usko jonkun syyllisyyteen ja sitä uskoa sitten yritetään todistaa. Samalla tavalla lääkärit toimivat. Tehdään olettamus sairauden syystä, ja tätä diagnoosia aletaan sitten todistamaan – ei päinvastoin. Näin sen täytyy mennäkin, mutta entä jos jo alkuolettamus on väärä, eikä perustu perusideaan yleisin ja luultavin selitys on todennäköisemmin se oikea – jos koira yskii ja sillä on kuumetta, niin sairaus on kennelyskä, ei sydänmato.
Jagster
Comics Gone Bad
Kommentteja