Merkinnät tagille immuniteetti
Laumaimmuniteetti suojaa vapaamatkustajia
Rokotuskriittisyys lisääntyy koirien omistajienkin parissa. Ollaan sitä mieltä, että hatusta heitetty uhka allergioista on suurempi riski kuin aito uhkakuva vaikkapa penikkataudista tai parvosta. Jostain kumman syystä kaikilla niillä, joilla oma tai kaverin koira on sairastunut, jopa menehtynyt, noihin tauteihin, on alentunut sietokyky rokotuskriittisyyteen. Heidät on eräällä tavalla rokotettu hihhuleita vastaan, jotka uskovat korkeimman johdatukseen – että mitään pahaa ei tapahdu nimenomaan omalle koiralle, ainoastaan naapurin rakille. Ja jos oikein tarmokkaasti suljetaan silmät, korvat ja huudetaan lalalala, niin mikään ei iske siihen naapurinkaan koiraan. Kieltäminen on aina yhtä toimivaa. Minulla on mennyt pentuja parvoon Suomessa. Irlannissa niitä kuoli leptospiroosiin, täällä tuntumpi nimella tarttuva maksatulehdus. Minun puolestani jokainen rokotuskriittinen, koirineen, saisi häipyä vaikkapa Seilin saarelle. Eivät olisi uhka muille ollessaan viruspankkeina. Koska kun laumaimmuniteetti taas jossain vaiheessa laskee, kun 3/4 alle kaksivuotiasta pennuista on rokottamatta tai muutoin ilman suojaa, niin Suomessa alkaa taas kuolla koiria.
Nopeusharjoittelu ja proteiinit
Kirjoittanut Jagster luokassa Lisäravinteet päivämäärällä 26.5.2010
Monet pyrkivät tehostamaan treenausta ja kilpailusuoritusta lisäravinteilla. Vaikka joskus seuraus onkin buustaava, niin ajattelun lähtökohta on silloin väärä. Lisäravinteiden ensisijainen tarkoitus on paikata ravinnon puutteita ja tyydyttää rasituksen aiheuttamat lisätarpeet. Viime kädessä koira yritetään pitää aktiiviuransa niin läjässä kuin mahdollista, ja saada niin terve ja pitkäikäinen eläkeläinen kuin mahdollista. Ei E-vitamiinia anneta siksi, että koira kulkisi sillä nopeammin, vaan estämään rasituksen (ja rasvojen) aiheuttamien vapaiden radikaalien tekemät tuhot. Tähänkin pätee vanha hokema: on eri asia syödä pysyäkseen hengissä, kuin syödä ja hyödyntää syöty optimaalisesti. Mutta toki suorituksen parantamiseen tähtääviä lisäravinteitakin löytyy. Vaikkapa kreatiini. Tiedän greyhoundeja, jotka syövät aminohappoja purkista enemmän kuin mitä saavat ruokaa. Pientä liioittelua tuossa ehkä oli, mutta vain vähän. Vaikka pääsääntöisesti aminohappolisät ovatkin greyhoundeille turhia, niin paikka paikoin niitäkin kannattaa harkita. Varsinkin jos lompakossa on ylimääräistä rahaa. Mutta kenelläkään ei ole tietenkään mitään sitäkään vastaan, että lisäravinteilla – laillisesti ja kustannustehokkaasti – saadaan terveyden lisäksi myös parempaa suorituskykyä.
Herpes
Herpes on virustauti, joka löytyy kaikilta eläimiltä. Osalla lajeista herpesviruksia tunnetaan useampi, kuten ihmisillä, osalla vain yksi, kuten koiralla. Koiraherpes on hengitystietauti, ei sukupuolitauti. Kuten yleensä virustaudeissa, niin myöskään herpesvirukseen ei ole lääkettä. Koirille on herpesrokote, mutta se ei ole yleisessä käytössä.
Koirien herpestä tunnetaan vain yksi, ja se tarttuu kaikkiin koiraeläimiin, koti- sekä villikoiriin. Herpestä esiintyy maailmanlaajuisesti, mutta tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia koirista kantaa sitä.
Hiivatulehdus
Koiran korviin kehittyy mustanpuhuvaa ja pahalta haiskahtavaa kuonaa. Varpaiden välit ovat rikki ja ihossa on tulehduksen merkkejä. Usein tuossa vaiheessa tehdään kotidiagnoosi, joka saatetaan varmistuttaa eläinlääkärillä. Koiralla on hiivatulehdus. Tänä päivänä syyksi tarjotaan lähes poikkeuksetta ruoka-aineallergiaa. Joskus syystä, mutta useimmiten ehkä turhankin hätäisesti. Tiedonhaluisampi omistaja googlettaa netin tarjonnan aiheesta koiran hiiva. Suomeksi ei paljoa löydy, mutta jenkkisivustoja sitäkin enemmän. Siinä vaiheessa on syytä laittaa jarrua päälle, sillä suurin osa on ns. holististen ja luonnonmukaiseksi itseään kutsuvien hoitajien ja myyjien sivustoja. Kriittisyytä tarvitaan, tässäkin.
Lue loput »
Kupari
Kirjoittanut Jagster luokassa Kivennäisaineet päivämäärällä 6.2.2010
Kupari (Cu) on kivennäisaine, jonka saantia ei yleensä mietitä. Silti se on erittäin tärkeä hivenaine.
Imeytyminen ja eritys
Ruoan kuparista imeytyy yleensä noin puolet, mutta imeytymiseen vaikuttaa monet eri tekijät. Ylimääräinen kupari sitoutuu ohutsuolen soluissa metalleja sitovaan proteiiniin ja erittyy ruoansulatuskanavaan solun kuollessa. Elimistössä kuparia on kohtuullisen vähän. Siitä on luustossa noin puolet, lihaksissa 25 prosenttia ja loput muissa kudoksissa. Kuparin ylimäärä erittyy sapen kautta ohutsuoleen. Kupari ei varastoidu elimistöön.
Lue loput »
Papilloma
Aina silloin tällöin koirien suuhun tulee syyliä. Omistajat heräävät milloin mistäkin syystä, aika yleisesti luullaan että koira on pureskellut vessapaperirullan ja pahvia on jäänyt hampaiden väliin. Kyseessä on kuitenkin koiran papillomavirus. Useimminhan ne tulevat ikeniin ja huuliin. Häviävät ajan myötä, yleensä kuukaudessa. Eivät ole vaarallisia, eivätkä tartu. Niihin tulee elinikäinen vastustuskyky eivätkä siis uusi. Yleensä hoitoa ei tarvita, mutta jos koira vaikka puree ne rikki, niin silloin voidaan poistaa.
Lue loput »
Uloste
Uloste on koiramaailmassa ehkä eniten puitu asia. Kun kaksi omistajaa törmää toisiinsa, niin voi ottaa kellolla aikaa koska puhe kääntyy jätöksiin ja niiden laatuun. Sekä matoihin. Eikä siihen tarvita edes kahta. Aiheesta onnistuu aivan mahtavasti yksinpuhelukin. Antaa terveen kuvan koiraharrastuksesta, kun hihnan ylempi pää mutisee katse kaukaisuudessa paskasta, sen koostumuksesta ja väristä. Innostaa aihe tavan ihmisiäkin. Pettämätön merkki kevään tulosta, kun yleisönosastot täyttyvät koiranjätöskiukuttelusta. Paljastetaan taas yksi salaisuus. Se alkukevään mädän haju ei tule koirien kasoista, vaan maatuvasta lehtiaineksesta. Uloste on yksi parhaimmista pikatesteistä ruuan ja suoliston terveyden suhteen. Kertoo se joskus muutakin yleiskunnosta. Se on yksi asia, jonka eläinlääkäri haluaa tietää kuumeen lisäksi.
Lue loput »
Valkosolut
Valkosolut eli leukosyytit ovat verisoluja. Ne auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja osana immuunijärjestelmää. Valkosoluja on eri tyyppejä, joten niiden elinikäkin vaihtelee, mutta lyhytikäisimmästä pitkäikäisimpään 2 tuntia – 8 kuukautta. Tipassa verta on 50 000 valkosolua. Veren lisäksi valkosoluja on pernassa, imusuonistossa ja imusolmukkeissa.
Valkosolut eivät ole valkoisia, vaan läpinäkyviä. Nimitystä käytetään luultavasti vain erottamassa niitä punasoluista.
Valkosoluista osa etsii ja merkitsee elimistölle vieraita organismeja, osa valmistaa vasta-aineita ja osa tuhoaa vieraita organismeja, yleensä ‘syöden’. Valkosolut ovatkin elimistön imuunijärjestelmän perusta. Ne myös siivoavat elimistöä tulehduksen jälkeen, siksi niiden määrä kertookin olevasta tai olleesta tulehduksesta.
Hunaja
Kirjoittanut Jagster luokassa Lisäravinteet päivämäärällä 18.1.2010
Hunaja on mehiläisten kasveista keräämästä medestä ja osin siitepölystä valmistamaa luonnontuotetta, johon ei ole lisätty tai postettu mitään. Lopullisen koostumuksensa hunaja saa käymisprosessissa, jolloin lähinnä sen sokerikoostumus muuttuu entsyymien vaikutuksesta.
Hunajan tarkkaa koostumusta ei voida ilmoittaa, sillä hunajan koostumus vaihtee maittain ja sen mukaan, minkä kukkien mettä mehiläiset ovat käyttäneet. Hunajassa on kuitenkin erittäin paljon erilaisia yhdisteitä, varsinkin hivenaineita, ei ole edes tutkittu perusteellisesti.
Hunajan uskotaan olevan terveellistä ja auttavan milloin mihinkin vaivaan. Se onkin varmasti terveellistä, mutta kukaan ei tiedä tarkkaan, mihin sen terveysvaikutus perustuu. Hunajassa on kuitenkin noin 200 erilaista aineyhdistettä. Eniten on sokereita, niiden lisäksi mm. entsyymejä, proteiineja, kivennäisaineita, orgaanisia hedelmähappoja, aromiaineita ja vitamiineja.
Lue loput »
Aminohapot
Kirjoittanut Jagster luokassa Lisäravinteet päivämäärällä 17.1.2010
Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joista kaikki proteiinit ovat muodostuneet. Keho valmistaa solunsa aminohapoista, hiilihydraateista, rasvahapoista, vedestä ja useista vitamiineista ja kivennäisainesta. Soluja kuolee jatkuvasti ja uusia syntyy koko ajan tilalle. Lisäksi maksa muodostaa aminohapoista lähes sataa erilaista verenkierron proteiinia. Aminohappoja käytetään elimistössä myös monien hormonien ja välittäjäaineiden tuottamiseen.
Esimerkiksi oksitosiini, joka käynnistää kohdun ja maitorauhastiehyiden supistumisen, koostuu yhdeksästä aminohaposta. Vasopressiini, joka puolestaan osallistuu verenpaineen säätelyyn, rakentuu myös yhdeksästä aminohaposta. Oksitosiinin ja vasopressiinin aminohappoketjuissa on eroa yhden aminohapon verran, mikä kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti niiden toimintaan ihmiselimistössä. Sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä keskeinen hormoni, insuliini, on 51 aminohaposta muodostunut hormoni. Punasolujen hemoglobiinille aminohapoilla on suuri merkitys.
Jagster
Comics Gone Bad
Kommentteja