Kupari (Cu) on kivennäisaine, jonka saantia ei yleensä mietitä. Silti se on erittäin tärkeä hivenaine.
Imeytyminen ja eritys
Ruoan kuparista imeytyy yleensä noin puolet, mutta imeytymiseen vaikuttaa monet eri tekijät. Ylimääräinen kupari sitoutuu ohutsuolen soluissa metalleja sitovaan proteiiniin ja erittyy ruoansulatuskanavaan solun kuollessa. Elimistössä kuparia on kohtuullisen vähän. Siitä on luustossa noin puolet, lihaksissa 25 prosenttia ja loput muissa kudoksissa. Kuparin ylimäärä erittyy sapen kautta ohutsuoleen. Kupari ei varastoidu elimistöön.
Read more »
Aina silloin tällöin koirien suuhun tulee syyliä. Omistajat heräävät milloin mistäkin syystä, aika yleisesti luullaan että koira on pureskellut vessapaperirullan ja pahvia on jäänyt hampaiden väliin. Kyseessä on kuitenkin koiran papillomavirus. Useimminhan ne tulevat ikeniin ja huuliin. Häviävät ajan myötä, yleensä kuukaudessa. Eivät ole vaarallisia, eivätkä tartu. Niihin tulee elinikäinen vastustuskyky eivätkä siis uusi. Yleensä hoitoa ei tarvita, mutta jos koira vaikka puree ne rikki, niin silloin voidaan poistaa.
Read more »
Uloste on koiramaailmassa ehkä eniten puitu asia. Kun kaksi omistajaa törmää toisiinsa, niin voi ottaa kellolla aikaa koska puhe kääntyy jätöksiin ja niiden laatuun. Sekä matoihin. Eikä siihen tarvita edes kahta. Aiheesta onnistuu aivan mahtavasti yksinpuhelukin. Antaa terveen kuvan koiraharrastuksesta, kun hihnan ylempi pää mutisee katse kaukaisuudessa paskasta, sen koostumuksesta ja väristä. Innostaa aihe tavan ihmisiäkin. Pettämätön merkki kevään tulosta, kun yleisönosastot täyttyvät koiranjätöskiukuttelusta. Paljastetaan taas yksi salaisuus. Se alkukevään mädän haju ei tule koirien kasoista, vaan maatuvasta lehtiaineksesta. Uloste on yksi parhaimmista pikatesteistä ruuan ja suoliston terveyden suhteen. Kertoo se joskus muutakin yleiskunnosta. Se on yksi asia, jonka eläinlääkäri haluaa tietää kuumeen lisäksi.
Read more »
Valkosolut eli leukosyytit ovat verisoluja. Ne auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja osana immuunijärjestelmää. Valkosoluja on eri tyyppejä, joten niiden elinikäkin vaihtelee, mutta lyhytikäisimmästä pitkäikäisimpään 2 tuntia – 8 kuukautta. Tipassa verta on 50 000 valkosolua.. Veren lisäksi valkosoluja on pernassa, imusuonistossa ja imusolmukkeissa.
Valkosolut eivät ole valkoisia, vaan läpinäkyviä. Nimitystä käytetään luultavasti vain erottamassa niitä punasoluista.
Valkosoluista osa etsii ja merkitsee elimistölle vieraita organismeja, osa valmistaa vasta-aineita ja osa tuhoaa vieraita organismeja, yleensä ’syöden’. Valkosolut ovatkin elimistön imuunijärjestelmän perusta. Ne myös siivoavat elimistöä tulehduksen jälkeen, siksi niiden määrä kertookin olevasta tai olleesta tulehduksesta.
Read more »
Hunaja on mehiläisten kasveista keräämästä medestä ja osin siitepölystä valmistamaa luonnontuotetta, johon ei ole lisätty tai postettu mitään. Lopullisen koostumuksensa hunaja saa käymisprosessissa, jolloin lähinnä sen sokerikoostumus muuttuu entsyymien vaikutuksesta.
Hunajan tarkkaa koostumusta ei voida ilmoittaa, sillä hunajan koostumus vaihtee maittain ja sen mukaan, minkä kukkien mettä mehiläiset ovat käyttäneet. Hunajassa on kuitenkin erittäin paljon erilaisia yhdisteitä, varsinkin hivenaineita, ei ole edes tutkittu perusteellisesti.
Hunajan uskotaan olevan terveellistä ja auttavan milloin mihinkin vaivaan. Se onkin varmasti terveellistä, mutta kukaan ei tiedä tarkkaan, mihin sen terveysvaikutus perustuu. Hunajassa on kuitenkin noin 200 erilaista aineyhdistettä. Eniten on sokereita, niiden lisäksi mm. entsyymejä, proteiineja, kivennäisaineita, orgaanisia hedelmähappoja, aromiaineita ja vitamiineja.
Read more »
Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joista kaikki proteiinit ovat muodostuneet. Keho valmistaa solunsa aminohapoista, hiilihydraateista, rasvahapoista, vedestä ja useista vitamiineista ja kivennäisainesta. Soluja kuolee jatkuvasti ja uusia syntyy koko ajan tilalle. Lisäksi maksa muodostaa aminohapoista lähes sataa erilaista verenkierron proteiinia. Aminohappoja käytetään elimistössä myös monien hormonien ja välittäjäaineiden tuottamiseen.
Esimerkiksi oksitosiini, joka käynnistää kohdun ja maitorauhastiehyiden supistumisen, koostuu yhdeksästä aminohaposta. Vasopressiini, joka puolestaan osallistuu verenpaineen säätelyyn, rakentuu myös yhdeksästä aminohaposta. Oksitosiinin ja vasopressiinin aminohappoketjuissa on eroa yhden aminohapon verran, mikä kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti niiden toimintaan ihmiselimistössä. Sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä keskeinen hormoni, insuliini, on 51 aminohaposta muodostunut hormoni. Punasolujen hemoglobiinille aminohapoilla on suuri merkitys.
Read more »
Kennelyskä on koirien flunssa. Aivan kuin ihmisilläkin. Välillä se on pelkkää lievää nuhaa, yskimistä ja ehkä jopa pientä kuumeilua. Välillä se villiintyy kunnon influenssaksi. Kennelyskä ei siis ole yksi varsinainen tauti. Nimi ilmestyi joskus, eikä sen alkuperästä ole ainakaan minulla selvää tietoa. Kaipa se syntyi siksi, että koirien lenssu kiusaa eniten suurempia kenneleitä, ja tarttuu joukkotapaamisissa kuten näyttelyissä. Yhtäläisyys ihmisten hengitystieinfektioihin löytyy siitäkin, että sen kukoistuskausi alkaa yleensä myöhäissyksyllä ja jatkuu talveen, sekä toiset vuodet ovat vaikeampia kuin toiset. Vaikka se onkin “pelkkä” nuha, niin siihen kannattaa suhtautua määrätyllä varovaisuudelle. Kennelyskä voi kehittyä koiran henkeä uhkaavaksi sairaudeksi.
Read more »
Fading puppy syndrome, joka voitaisiin kääntää hiipuvan pennun oireyhtymäksi, on ulkopuolella Pohjoismaiden yleinen nuorten pentujen kuolinsyy, mutta sitä tavataan Suomestakin. Kyseessä ei ole erillinen tauti, vaan oireisto. Tämä ei vaivaa pelkästään koiria, vaan myös kissojakin. Vaikka pennut syntyvät elinvoimaisina ja terveinä, niin ne kuolevat yleensä 5-10 vuorokauden kuluessa syntymästä, mutta jopa 9 viikkoisia on menehtynyt.
Fading puppy syndroomassa pennut kuolevat ilman että niille voisi paljoakaan tehdä. Jos ne avataan, niin yleensä selvää syytä ei löydetä. Varsinaista aiheuttajaa ei siis tunneta, vaan uskotaan, että syitä voi olla useita. Sitä onkin verrattu ihmislasten kätkytkuolemaan.
Read more »
Valkosipuli, tai suomalaisittain kynsilaukka, kuuluu monen koiranomistajan ja greyhoundtreenarin säännöllisesti käyttämiin ravintoaineisiin. Se on ravintoarvoltaan erinomainen, mutta sitä ei voi määrällisesti syöttää niin paljon, että siitä olisi tuolta osin suurtakaan hyötyä. Sitä annetaankin enemmälti sen lääkinnällisten ja muiden terveyttä tukevien ominaisuuksien takia. Valkosipuliin kytketäänkin ehkä eniten terveysuskomuksia. Osa niistä on perusteltuja, osa enemmänkin kansanuskoa.
Read more »
Ternimaito (colostrum) on nartun ensimaitoa, jota saadaan heti penikoimisen jälkeen. Se sisältää runsaasti vitamiineja, hivenaineita, vasta-aineita ja kasvutekijöitä. Ternimaitovaiheella on suurin merkitys pennun saamille vasta-aineille synnytyksen jälkeen. Lisäksi – samaan perustuen – lypsettävien ternimaidolla uskotaan olevan terveysvaikutuksia lisäravinteena. Tutkittuna faktana näihin väitteisiin ei kuitenkaan kannata uskoa, vaikka markkinoinnissa näin väitetäänkin.
Read more »
