Lisäravinteet ja doping

Me kaikki tiedämme miten laaja tietovarasto internet on. Kaikki tiedämme myös kuinka vaikeaa on löytää asiaa. Jo pelkästään hakukoneiden käyttö on monelle vaikeaa. Silti niiden hyödyntämistä pidetään perustaitona. Suurin virhe, jonka suomalaiset tekevät, on sanojen perusmuotojen käyttäminen. Hakukoneiden robotit meneät sivuja läpi ja indeksoivat niiden sisältöä, tekevät siis jumalattoman laajaa sanaluetteloa. Parhaimman tuloksen saa kun välttää vaikkapa muotoa koira lihas revähtymä ja yrittääkin jotain vaihtoehtoa, joka löytyy aidosti tekstistä. Vaikkapa koiran lihasrevähtymä. Pelkkä tiedon löytäminen ei ole se vaikein osa, vaan kyetä erottelemaan jyvät akanoista. Hatusta heitettynä 90 prosenttia on puhdasta höpinää ja ja luuloja sekä kuulopuheita levittäviä foorumiosumia – olkoonkin, että niistäkin löytää joskus asiaa. Viitisen prosenttia on suoranaista valehtelua ja loput sitten asiaa. Kohinasignaali-suhde on siis tiedon kannalta rajun negatiivinen. Epäilys, kyseenalaistaminen ja valikointi ovat tärkeimpiä netin käyttäjän perustaitoja – ei tekninen osaaminen.

Lue loput »

Kofeiini

Kofeiini on ihmisten ehkä eniten käyttämä piriste, mutta maailmanlaajuisesti se kuuluu eläinurheilussa kiellettyjen aineiden piiriin, eli sitä etsitään dopingtesteissä. Kofeiinin aineenvaihduntajäämää teofylliiniä ei saa löytyä yhtään virtsasta. Kofeiinia käytetään kuitenkin Pohjoismaiden ulkopuolella kohtuullisen runsaasti, varsinkin nuorten greyhoundien ratakoulutuksessa. Pennut kasvavat erittäin virikeköyhässä ympäristössä minimaalisilla ihmiskontakteilla, jolloin ensimmäiset kerrat koulutusradalla voivat olla melkoisen stressaavia ja viedä huomion päätarkoitukselta: vieheen jahtaamiselta. Kofeiinilla saadaan nostettua vireystasoa, jos annos on oikea. Valitettavasti kofeiinia käytetään joskus kilpakoirillakin, tosin turhaan. Se ei tee koirasta nopeampaa. Koiranäyttelyissä, Suomessakin, kofeiinia käytetään ilmeisesti jonkin verrankin. Pääsääntöisesti koiralle ei kofeiinia tarvitse Suomen olosuhteissa antaa, ja jos tästä säännöstä poikkeaa, niin se on tehtävä tieten.

Lue loput »

Kipu

Kansainvälinen kipututkimusjärjestön määritelmän mukaan kipu on

 epämiellyttävä tunne- tai aistikokemus,
joka liittyy jo tapahtuneeseen tai uhkaavaan kudosvaurioon
tai jota kuvaillaan samanlaisin termein.

Sama pätee myös koiran kipuun.

Lue loput »

Valeriaana

Virmajuuri (rohtovirmajuuri) kasvaa kosteilla paikoilla, kuten rannoilla, puronvarsilla ja niityillä. Se on monivuotinen kulttuurikasvi, se siis kasvaa alueilla, joita ihminen on muokannu. Virmajuurta löydetään aina Etelä-Hämeen ja Satakunnan korkeudelle asti. Virmajuuri muistuttaa putkikasveja ja voi kasvaa lähes kaksimetriseksi. Kukinto on viuhko ja kukat ovat vaaleanpunaiset tai valkoiset. Virmajuuri aloittaa kukkimisen keskikesällä. Virmajuuren erottaa hyvin tuoksusta, joka muistuttaa jalkahikeä – jalkahiki itseasiassa sisältää samaa yhdistettä. Tuoksun aiheuttaa isovaleriaanahappo. Kollikissat rakastavat tuota hajua suunnattomasti.

Valerianan tieteellinen sukunimi tulee ilmeisesti latinan kielen verbistä valeo, taivutettuna valere. Se tarkoittaa voimakkaana ja terveenä olemista. Suomalainen nimi virmajuuri johtunee kasvin käyttötarkoituksesta: sillä on hoidettu epilepsiaa eli kaatumatautia eli virmaa.

Lue loput »