Merkinnät tagille anemia
Sipuli ja hemolyyttinen anemia
Kirjoittanut Jagster luokassa Ravitsemus päivämäärällä 18.7.2010
Foorumit ja netti ovat täynnä listoja, joista saa selville mikä on koiralle myrkyllistä. Osa listoilla olevista asioista ovat aivan perusteltuja, kuten ksylitoli. Osa taasen lähinnä vitsejä, kuten vaikka rusina. Sipuli on yksi, jolla pelotellaan jatkuvasti. Jos annat sipulia, niin koiran veriarvot romahtavat, koska se saa hemolyyttisen anemian sipulin sisältämistä sulfidiyhdisteistä. Siksi osa omistajista ei uskalla antaa koiralleen edes jauhelihakastikkeen loppuja, koska siinä on sipulia. Koirahan kuolee siinä vaiheessa käsiin. Onko sipuli aidosti yksi gastronomisen maailmankaikkeuden pahimmista myrkyistä?
Valkosipuli tuhoaa veren
Kirjoittanut Jagster luokassa Lisäravinteet päivämäärällä 5.7.2010
Valkosipulia syötetään kohtuullisen laajasti sen oletettujen terveysvaikutusten takia. Välillä tuoreena, välillä kuivattuna. Aina välillä törmää juttuihin, joista näkee selvästi, että ollaan sekoitettu sipuli ja kynsilaukka – puhutaan siis sipulin aiheuttamasta hemolyyttisestä anemiasta. Törmäsin Petsien foorumilla samaan väitteeseen, mutta tällä kertaa tutkimusviitteen kanssa. Asiaahan piti tutkia, koska greyhoundeille syötetään kohtuullisen yleisesti valkosipulia, sekä monet seuraavat koiriensa veriarvoja – eikä käytännön elämä tue moista väitettä.
Nopeusharjoittelu ja proteiinit
Kirjoittanut Jagster luokassa Lisäravinteet päivämäärällä 26.5.2010
Monet pyrkivät tehostamaan treenausta ja kilpailusuoritusta lisäravinteilla. Vaikka joskus seuraus onkin buustaava, niin ajattelun lähtökohta on silloin väärä. Lisäravinteiden ensisijainen tarkoitus on paikata ravinnon puutteita ja tyydyttää rasituksen aiheuttamat lisätarpeet. Viime kädessä koira yritetään pitää aktiiviuransa niin läjässä kuin mahdollista, ja saada niin terve ja pitkäikäinen eläkeläinen kuin mahdollista. Ei E-vitamiinia anneta siksi, että koira kulkisi sillä nopeammin, vaan estämään rasituksen (ja rasvojen) aiheuttamien vapaiden radikaalien tekemät tuhot. Tähänkin pätee vanha hokema: on eri asia syödä pysyäkseen hengissä, kuin syödä ja hyödyntää syöty optimaalisesti. Mutta toki suorituksen parantamiseen tähtääviä lisäravinteitakin löytyy. Vaikkapa kreatiini. Tiedän greyhoundeja, jotka syövät aminohappoja purkista enemmän kuin mitä saavat ruokaa. Pientä liioittelua tuossa ehkä oli, mutta vain vähän. Vaikka pääsääntöisesti aminohappolisät ovatkin greyhoundeille turhia, niin paikka paikoin niitäkin kannattaa harkita. Varsinkin jos lompakossa on ylimääräistä rahaa. Mutta kenelläkään ei ole tietenkään mitään sitäkään vastaan, että lisäravinteilla – laillisesti ja kustannustehokkaasti – saadaan terveyden lisäksi myös parempaa suorituskykyä.
Foolihappo
Kirjoittanut Jagster luokassa Vitamiinit päivämäärällä 18.5.2010
Folaatti (B9-vitamiini, M-vitamiini) on yleisnimike ruoan folaatille ja vitamiinivalmeisteissa sekä elintarvikkeisiin lisättynä esiintyvälle synteettiselle vitamiinille foolihapolle. Luonnosta on löydetty noin 100 erilaista folaattia. Lisäravinteista löytyvä foolihappo on aina synteettistä. Folaatti osallistuu moneen ja näyttelee merkittävää roolia ylipäätään elämän ylläpitäjänä. Se toimii muun muuassa koentsyyminä aminohappojen sekä DNA:n ja RNA:n aineenvaihdunnassa. Folaatin puute heikentää solujen lisääntymistä ja uusiutumista, joten puutos näkyy ensimmäisenä nopeasti jakautuvissa soluissa eli ruoansulatuskanavassa ja punasoluissa. Puutosoireet näkyvät anemiana ja kaikkien ravintoaineiden heikkona imeytymisenä. Myös vasta-aineiden muodostuminen heikkenee.
Kupari
Kirjoittanut Jagster luokassa Kivennäisaineet päivämäärällä 6.2.2010
Kupari (Cu) on kivennäisaine, jonka saantia ei yleensä mietitä. Silti se on erittäin tärkeä hivenaine.
Imeytyminen ja eritys
Ruoan kuparista imeytyy yleensä noin puolet, mutta imeytymiseen vaikuttaa monet eri tekijät. Ylimääräinen kupari sitoutuu ohutsuolen soluissa metalleja sitovaan proteiiniin ja erittyy ruoansulatuskanavaan solun kuollessa. Elimistössä kuparia on kohtuullisen vähän. Siitä on luustossa noin puolet, lihaksissa 25 prosenttia ja loput muissa kudoksissa. Kuparin ylimäärä erittyy sapen kautta ohutsuoleen. Kupari ei varastoidu elimistöön.
Lue loput »
Proteiini ruokinnassa
Kirjoittanut Jagster luokassa Ravitsemus päivämäärällä 22.1.2010
Greyhoundin ravinnon tulisi sisältää vähintään keskimäärin 17 – 20 prosenttia proteiineja, AAFCO:n suositusten mukaan vähintään 18 % kuiva-aineesta ja pennuille 22 %. Tämä määrä riittää kattamaan greyhoundin valkuaisen tarpeen normaalissa ylläpitoruokinnassa, mutta on liian alhainen kasvu- ja treenikaudelle. Elimistön on kyettävä rakentamaan uutta lihaskudosta ja se vaatii rakennuspalikoita. Kasvun loputtua sekä kilpailukunnossa riittää vähäisempi määrä, koska valkuaista tarvitaan lähinnä ylläpitoon ja korjaamiseen. Valkuaisen sisältämät aminohapot ovat perusrakennusaine lihaksiston ja muuno kudoksen lisäksi verelle ja luustolle. Varsinkin greyhoundille valkuainen on siis olennainen, sillä se on raudan lisäksi toinen tärkeä tekijä punasolujen määrän suhteen. Vaikka kuivamuonat kattavatkin koiran proteiinien tarpeen, niin yleinen käsitys on, että liha on paras vaihtoehto.
Pieni verenkuva
Verikokeista pieni verenkuva on helpoin, ja halvin, tapa selvittää koiran perusveriarvot ja saada yksi palikka lisää, joka auttaa selvittämään yhtälöä onko koira terve ja kunnossa. Periaatteessa mitään testejä ei tarvitse tehdä, jos koirassa ei ole jotain epänormaalia. Greyhoundien kohdalla pieni verenkuva auttaa varmistumaan siitä, että määrätyt perusasiat ovat kunnossa. Talvella tämä tarkoittaa sitä, että jos koira väsyy huomattavan paljon treenissä, niin veriarvot auttavat selvittämään onko ylläpitoruokinta ollut kunnossa hemoglobiinin suhteen, piileekö vaikka hampaissa tulehdus vai onko eläin vain päässyt rapakuntoon. Pieni verenkuva ei kuitenkaan ole treenin mittari, se ei kerro onko koira kunnossa – levossa olevan kilpakoiran arvot eivät suuremmin eroa kisatreenatusta jos asiat on tehty oikein. Se on poikkeavuuksien metsästämistä ja siksi kilpailukaudella pieni verenkuva täytyy ottaa aina kun koira floppaa “perustulostasostaan” eikä löydy selvää syytä esimerkiksi lihaksistosta.
Testi on kohtuullisen halpa ja otettavissa millä tahansa vastaanotolla, koska arvot tutkitaan suuremmissa laboratorioissa.
Veri
Veri on nestemäinen kudos, joka kuljettaa happea ja ravinteita kehoon ja kuonaa pois kehosta. Veri liikkuu sydämen pumppaamana verisuonistoa pitkin keuhkojen ja uudelleen sydämen kautta kaikkialle elimistöön.
Treenarille verenkiertojärjestelmän ja veren perusasioiden ymmärtäminen on tärkeää. On tiedettävä miten ja mitkä asiat ovat normaaleja greyhoundille (ja ylipäätään koiralle), sillä ainoastaan sillä tapaa pystyy tunnistamaan poikkeavuudet. Nämä kertovat paljon greyhoundin kunnosta, suorituskyvystä sekä mahdollisista sairauksista ja muista ongelmista.
Veritesteillä voidaan löytää jotain, jolla koira saadaan pari mittaa nopemmaksi. Testit on tehtävä aina, kun koiralla on joku ongelma, jonka syy on epäselvä.
Sisäloiset
Koira kuuluu eläimiin, jolla on aina sisäloisia, eli matoja. Niistä ei päästä koskaan eroon, mutta matojen määrää voidaan säännöllisen epäsäännöllisellä lääkityksellä pitää kurissa. Jopa niin, että niitä ei näy silmin. Madot kuuluvat eräällä tavalla koiran normaaliflooraan. Ainakin koirat ovat vuosikymmentuhansien saatossa sopeutuneet niihin, eikä niistä yleensä ole suurtakaan haittaa koirille – ainakaan Suomen leveysasteilla. Muualta maailmasta sitten löytyykin sisäloisia, jotka tappavat koiran. Ne eivät kukoista meidän ilmanalassamme, mutta ovat lisääntymässä tuontikoirien myötä.


Kommentteja