Kupari

Kupari (Cu) on kivennäisaine, jonka saantia ei yleensä mietitä. Silti se on erittäin tärkeä hivenaine.

Imeytyminen ja eritys

Ruoan kuparista imeytyy yleensä noin puolet, mutta imeytymiseen vaikuttaa monet eri tekijät. Ylimääräinen kupari sitoutuu ohutsuolen soluissa metalleja sitovaan proteiiniin ja erittyy ruoansulatuskanavaan solun kuollessa. Elimistössä kuparia on kohtuullisen vähän. Siitä on luustossa noin puolet, lihaksissa 25 prosenttia ja loput muissa kudoksissa. Kuparin ylimäärä erittyy sapen kautta ohutsuoleen. Kupari ei varastoidu elimistöön.
Lue loput »

Proteiini ruokinnassa

Greyhoundin ravinnon tulisi sisältää vähintään keskimäärin 17 – 20 prosentia proteiineja, AAFCO:n suositusten mukaan vähintään 18 % kuiva-aineesta ja pennuille 22 %. Tämä määrä riittää kattamaan greyhoundin valkuaisen tarpeen normaalissa ylläpitoruokinnassa, mutta on liian alhainen kasvu- ja treenikaudelle. Elimistön on kyettävä rakentamaan uutta lihaskudosta ja se vaatii rakennuspalikoita. Kasvun loputtua sekä kilpailukunnossa riittää vähäisempi määrä, koska valkuaista tarvitaan lähinnä ylläpitoon ja korjaamiseen. Valkuaisen sisältämät aminohapot ovat perusrakennusaine lihaksiston ja muuno kudoksen lisäksi verelle ja luustolle. Varsinkin greyhoundille valkuainen on siis olennainen, sillä se on raudan lisäksi toinen tärkeä tekijä punasolujen määrän suhteen. Vaikka kuivamuonat kattavatkin koiran proteiinien tarpeen, niin yleinen käsitys on, että liha on paras vaihtoehto.

Lue loput »

Pieni verenkuva

Verikokeista pieni verenkuva on helpoin, ja halvin, tapa selvittää koiran perusveriarvot ja saada yksi palikka lisää, joka auttaa selvittämään yhtälöä onko koira terve ja kunnossa. Periaatteessa mitään testejä ei tarvitse tehdä, jos koirassa ei ole jotain epänormaalia. Greyhoundien kohdalla pieni verenkuva auttaa varmistumaan siitä, että määrätyt perusasiat ovat kunnossa. Talvella tämä tarkoittaa sitä, että jos koira väsyy huomattavan paljon treenissä, niin veriarvot auttavat selvittämään onko ylläpitoruokinta ollut kunnossa hemoglobiinin suhteen, piileekö vaikka hampaissa tulehdus vai onko eläin vain päässyt rapakuntoon. Pieni verenkuva ei kuitenkaan ole treenin mittari, se ei kerro onko koira kunnossa – levossa olevan kilpakoiran arvot eivät suuremmin eroa kisatreenatusta jos asiat on tehty oikein. Se on poikkeavuuksien metsästämistä ja siksi kilpailukaudella pieni verenkuva täytyy ottaa aina kun koira floppaa “perustulostasostaan” eikä löydy selvää syytä esimerkiksi lihaksistosta.

Testi on kohtuullisen halpa ja otettavissa millä tahansa vastaanotolla, koska arvot tutkitaan suuremmissa laboratorioissa.

Lue loput »

Veri

Veri on nestemäinen kudos, joka kuljettaa happea ja ravinteita kehoon ja kuonaa pois kehosta. Veri liikkuu sydämen pumppaamana verisuonistoa pitkin keuhkojen ja uudelleen sydämen kautta kaikkialle elimistöön.

Treenarille verenkiertojärjestelmän ja veren perusasioiden ymmärtäminen on tärkeää. On tiedettävä miten ja mitkä asiat ovat normaaleja greyhoundille (ja ylipäätään koiralle), sillä ainoastaan sillä tapaa pystyy tunnistamaan poikkeavuudet. Nämä kertovat paljon greyhoundin kunnosta, suorituskyvystä sekä mahdollisista sairauksista ja muista ongelmista.

Veritesteillä voidaan löytää jotain, jolla koira saadaan pari mittaa nopemmaksi. Testit on tehtävä aina, kun koiralla on joku ongelma, jonka syy on epäselvä.

Lue loput »

Vesidiabetes

Määrä, jonka greyhound vapaaehtoisesti juo, vaihtelee leveysasteittain. Viileässä ilmastossa greyhound juo puolen litraa, mutta kuumassa ilmanalassa veden kulutus nousee litraan päivässä. Juomismäärää ei siis sinänsä voi käyttää merkkinä mistään, ellei se poikkea huomattavasti normaalista.

Vesidiabetes on oireiltaan hankala, koska siihen liittyy moneen muuhunkin liittyvät lisääntynyt juominen (polydipsia) sekä lisääntynyt sekä tihentynyt virtsaamisentarve (polyuria). Vaikka tämä on yleinen ongelma greyhoundeilla, niin se on hämmentävä sellainen. Vaikeus ei ole niinkään sen oikeassa hoitamisessa, vaan sen estämisessä ja ilmentymisen ennustamisessa.

Lue loput »

Sisäloiset

Koira kuuluu eläimiin, jolla on aina sisäloisia, eli matoja. Niistä ei päästä koskaan eroon, mutta matojen määrää voidaan säännöllisen epäsäännöllisellä lääkityksellä pitää kurissa. Jopa niin, että niitä ei näy silmin. Madot kuuluvat eräällä tavalla koiran normaaliflooraan. Ainakin koirat ovat vuosikymmentuhansien saatossa sopeutuneet niihin, eikä niistä yleensä ole suurtakaan haittaa koirille – ainakaan Suomen leveysasteilla. Muualta maailmasta sitten löytyykin sisäloisia, jotka tappavat koiran. Ne eivät kukoista meidän ilmanalassamme, mutta ovat lisääntymässä tuontikoirien myötä.

Lue loput »