Kupari

Kupari (Cu) on kivennäisaine, jonka saantia ei yleensä mietitä. Silti se on erittäin tärkeä hivenaine.

Imeytyminen ja eritys

Ruoan kuparista imeytyy yleensä noin puolet, mutta imeytymiseen vaikuttaa monet eri tekijät. Ylimääräinen kupari sitoutuu ohutsuolen soluissa metalleja sitovaan proteiiniin ja erittyy ruoansulatuskanavaan solun kuollessa. Elimistössä kuparia on kohtuullisen vähän. Siitä on luustossa noin puolet, lihaksissa 25 prosenttia ja loput muissa kudoksissa. Kuparin ylimäärä erittyy sapen kautta ohutsuoleen. Kupari ei varastoidu elimistöön.
Lue loput »

Proteiini ruokinnassa

Greyhoundin ravinnon tulisi sisältää vähintään keskimäärin 17 – 20 prosentia proteiineja, AAFCO:n suositusten mukaan vähintään 18 % kuiva-aineesta ja pennuille 22 %. Tämä määrä riittää kattamaan greyhoundin valkuaisen tarpeen normaalissa ylläpitoruokinnassa, mutta on liian alhainen kasvu- ja treenikaudelle. Elimistön on kyettävä rakentamaan uutta lihaskudosta ja se vaatii rakennuspalikoita. Kasvun loputtua sekä kilpailukunnossa riittää vähäisempi määrä, koska valkuaista tarvitaan lähinnä ylläpitoon ja korjaamiseen. Valkuaisen sisältämät aminohapot ovat perusrakennusaine lihaksiston ja muuno kudoksen lisäksi verelle ja luustolle. Varsinkin greyhoundille valkuainen on siis olennainen, sillä se on raudan lisäksi toinen tärkeä tekijä punasolujen määrän suhteen. Vaikka kuivamuonat kattavatkin koiran proteiinien tarpeen, niin yleinen käsitys on, että liha on paras vaihtoehto.

Lue loput »

Energia-aineenvaihdunta

© FT Nina Lahdenpohja

Greyhoundin energia-aineenvaihduntaa on tutkittu tieteellisesti jonkin verran. Australialainen eläinlääkäri Roos Staaden on tehnyt tällä alalla perusteellista työtä. Hän on selvittänyt greyhoundin lihaksiston energia-aineenvaihduntaa ratajuoksusuorituksen aikana.

Greyhoundin lihaksiston energia-aineenvaihdunta on verrannollinen juostavaan matkaan, koiran perimään ja koiran fyysiseen kuntoon. Lihaksisto käyttää energian tuottamiseen korkeaenergiaisia fosfaatteja (ATP), glykogeenia, glukoosia sekä jossakin määrin rasvaa. Glykogeenin anaerobinen käyttö (ilman happea tapahtuva) tuottaa kymmenen prosenttia enemmän energiaa kuin rasvan käyttäminen.

Lue loput »

Aminohapot

Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joista kaikki proteiinit ovat muodostuneet. Keho valmistaa solunsa aminohapoista, hiilihydraateista, rasvahapoista, vedestä ja useista vitamiineista ja kivennäisainesta. Soluja kuolee jatkuvasti ja uusia syntyy koko ajan tilalle. Lisäksi maksa muodostaa aminohapoista lähes sataa erilaista verenkierron proteiinia. Aminohappoja käytetään elimistössä myös monien hormonien ja välittäjäaineiden tuottamiseen.

Esimerkiksi oksitosiini, joka käynnistää kohdun ja maitorauhastiehyiden supistumisen, koostuu yhdeksästä aminohaposta. Vasopressiini, joka puolestaan osallistuu verenpaineen säätelyyn, rakentuu myös yhdeksästä aminohaposta. Oksitosiinin ja vasopressiinin aminohappoketjuissa on eroa yhden aminohapon verran, mikä kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti niiden toimintaan ihmiselimistössä. Sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä keskeinen hormoni, insuliini, on 51 aminohaposta muodostunut hormoni. Punasolujen hemoglobiinille aminohapoilla on suuri merkitys.

Lue loput »

Energian tarve

Koiran kokonaisenergiantarve muodostuu kaikesta siitä energiasta, jota tarvitaan

• perusaineenvaihduntaan
• ravintoaineiden käsittelyyn
• liikkumiseen

Lue loput »