Ollessamme Irlannissa sain muutaman kyselyn Suomesta. Haluttiin adoptoida entinen ratagreyhound. Annoin jonkun yhteystiedon, koska itse en ole siinä toiminnassa mukana. En näe siinä mitään mieltä, mutta jos joku haluaa niin siitä vain. Mahtavia koiriahan ne pääsääntöisesti ovat. Irlannissa ei taida yksikään adoptio-järjestö edes välittää eteenpäin soputumisongelmaisia, vaan ne lopetetaan heti. Muutama lähempänä Skotlantia vaikuttava rescue-poppoo sen sijaan yrittävät laittaa perheisiin kaiken minkä käsiinsä saavat. He syyttävätkin racingin kanssa jonkinasteisessa yhteistyössä toimivia adoptio-liikkeitä korruptoituneiksi murhaajiksi. Vaikka kummatkin ovat racing-vastaisia, niin ero tulee siinä, että maltilliset adoptio-järjestöt pyrkivät parantamaan koirien oloja (ja mahdollistamaan ylipäätään olot) kilpauran jälkeen. He toimivat siis eläintensuojelussa ja heidän suurin murheenaiheensa on pentujen liikatuotanto, ei racing sinällään. Rescue-järjestöt sen sijaan pyrkivät nimenomaan lopettamaan greyhound racingin ja tappamaan kaiken bisnekseltä haiskahtavankin, ja adoptio on sivuroolissa. Heidän ohjemuoransa on eläinten oikeudet.
Posts tagged: adoptio
Kykenemättömyys spottivaloissa
Yhdenkin koiran tai minkä tahansa ötökän “pelastaminen” on jo eläinsuojeluteko ja siten muuttanut koko yhteiskuntaa. Tällainen voi herättää närää ainoastaan sellaisessa ihmisessä, joka pelkää, että itse joutuu huonoon valoon, kun ei kykene samaan.
Lainaus kommentista, jonka juho26v tipautti merkintään Sädekehää ja välittämistä eräässä blogin historian vaiheessa. Tuo on niin vahvasti asennoitunut väite, että se on syytä ottaa omaksi merkinnäkseen. Ainakin pintapuoliseen tarkasteluun. Tuo lähes ylimielinen, erittäin itsekeskeinen kuitenkin, asenne on tyypillinen kaikissa yhdenasianliikkeissä. Nyt se tuli näkyviin koirien rescue-toiminnan, pelastamisen, puitteissa, mutta sopii mihin tahansa. Vuotoksen pelastamisesta kaasuputken vetoon, minkkien vapauttamiseen ja ikuiseen elämään. “Jos et tee ja elä kuten me, niin olet joko vastaan, kyvytön tai pelkäät – maailmassa ei ole muita vaihtoehtoja“.
Read more »
Sädekehää ja välittämistä
Humaanipuolella adoptiot ovat yleistyneet. Joidenkin väitteiden mukaan käsi kädessä ensisynnyttäjien – tai synnytystä halavien – keski-iän nousun kanssa. En tiedä, enkä tällä kertaa ota kantaakaan. Väitetään, että ulkomaisten adotioiden määrät, kolmannesta maailmasta, olisivat myös nousussa. En tiedä pitääkö tuokaan paikkaansa. Ja jos näin on, niin johtuuko se kotimaisen adoption vaikeudesta. Tai halusta olla mukana pelastamassa maailmaa antamalla pienelle neekerilapselle uusi ja parempi koti sekä elämä. En tiedä. Enkä ota kantaa. Minua kiinnostaa tässä postauksessa vain vinttikoirien adoptointi, jota myös rescueksi – pelastamiseksi – kutsutaan. Rehellisesti sanottuna minua ei suuremmin liikauta rescue-toimintakaan. Se on pienen porukan ääriliikettä, väitteiltään suunnilleen yhtä luotettava kuin amerikkalainen eläinten oikeuksia puolustava PETA. PETA ei aja eläinten suojelua, joka on niiden elinolosuhteiden ja kohtelun parantamista. He ajavat eläinten oikeuksia, joka on kategorisesti eläinten nostamista ihmisten yläpuolelle – pyrkimystä antaa eläimille suuremmat oikeudet kuin ihmisille. Rescuen suhteen minä reagoin vain ja ainoastaan silloin kun se takertuu greyhound racingiin. Tavalla tai toisella. Tällä hetkellä Suomessa vinttikoirapuolella suurinta ääntä pitävät galgojen, espanjalaisten vinttikoirien, pelastajat.
