Katiska

Valkosipuli, tai suomalaisittain kynsilaukka, kuuluu monen koiranomistajan ja greyhoundtreenarin säännöllisesti käyttämiin ravintoaineisiin. Se on ravintoarvoltaan erinomainen, mutta sitä ei voi määrällisesti syöttää niin paljon, että siitä olisi tuolta osin suurtakaan hyötyä. Sitä annetaankin enemmälti sen lääkinnällisten ja muiden terveyttä tukevien ominaisuuksien takia. Valkosipuliin kytketäänkin ehkä eniten terveysuskomuksia. Osa niistä on perusteltuja, osa enemmänkin kansanuskoa.

Ravintoarvot

Finelin tietokannasta löytyy valkospiluin ravintoarvot laskettuna sadalle grammalle. Kukaan ei muitenkaan moisia määriä syötä, joten tieto siitä, että valkosipulissa on runsaasti kivennäisaineita ja vitamiineja, lukuunottamatta D- ja B₁₂-vitamiineja, riittänee. B₁₂-vitamiinin suhteen puute ei edes haittaa, koska kasvispohjainen B₁₂ estää lihaperäisen B₁₂ imeytymisen, eikä kasvisperäistä voida edes käyttää. Samaten koira syntetisoi itse aurinvalosta tarvitsemansa D-vitamiinin, olkoonkin että lisää saatetaan tarvita esimerkiksi kalkkilisän kanssa. Puolikkaan, tai edes kokonaisen kynnen syöttämiselle edes päivittäin ei ole merkitystä noiden ravintoaineiden saannin suhteen.

Terveydelliset ja lääkinnälliset arvot

Valkosipulia käytetään eniten sen terveyttä vahvistavien vaikutusten takia. Osaltaan se perustuu vanhoihin kansanuskomuksiin, mutta valkosipulista on selvää hyötyä. Sitä on tutkittu paljon, ja varsinkin 1990-luvulla valkosipulin terveysväitteisiin panostettiin paljon tutkinvoimavaroja. Pääpaino oli neljällä pääalueella: sydän- ja verisuonielimistö, syöpä ja sen ehkäisy, antimikrobinen vaikutus ja antioksidanttisuus.

Valkosipuli sisältää satoja ainesosia, eikä niistä voida suoraan varsinaisesti osoittaa yhtä ja sanoa, että juuri tähän valkosipulin teho perustuu. Eräs on valkosipulin sisältämä, noin prosentin verran, rikkipitoinen aminohappo, alliini. Se hajoaa allinaasi-entsyymin vaikutuksesta allisiiniksi, jolla on kyky estää bakteereiden, hiivojen, sienten ja myös virusten kasvua. Joissakin tutkimuksissa sen on todettu estävän myös kasvainten kasvua. Hapen vaikutuksesta allisiini muuttuu sulfidi-yhdisteiksi, jotka aikaansaavat valkosipulin tunnusomaisen hajun. Eräät valkosipulin sisältämät ainesosat, mm. tioallyylisulfidit, ehkäisevät fibriinien muodostumista veressä ja hidastavat siten veren hyytymistä.

Alentaa verenpainetta

Valkosipuli alentaa korkeaa verenpainetta laajentamalla vesisuonia, mutta ei vaikuta normaaliin tai alhaiseen verenpaineeseen. Tällä on ihmisille suurin merkitys, mutta greyhound saattaa myös hyötyä siitä kilpailun aikana, jolloin verimäärä on saatava mahdollisimman tehokkaasti kierrettyä elimistössä.

Vähentää veren hyytymistä

Greyhoundilla on erittäin paksu veri. Hyytyminen ei yleensä ole mikään ongelma. Mikäli greyhoundilla on huomattavan korkeat veriarvot, kuten hemoglobiini, tästä voi seurata ongelmia – veri on eräällä tavalla liian paksua, eikä kierrä kunnolla. Valkosipuli saattaa hieman helpottaa korkean hemoglobiinin aiheuttamaa mahdollista hyytynäriskiä, mutta tätä etua pidetään teoreetisena, eikä välttämättä ede kovinkaan tieteellisenä.

Luonnon antibiootti

Sekä allisiini että ajoeeni ovat antimikrobisia ja antifungaalisia, eli ne toimivat mikrobeja ja sieniä vastaan. Allisiini on toimiva luonnon antibiootti hyvin monia eri bakteereja, viruksia ja sieniä vastaan. Valkosipulista voi siis olla hyötyä vatsavaivoissa, hiivatulehduksissa, virtsatietulehduksissa ja iho-oireissa. Valkosipulin väitetään tehoavan myös bakteereihin, jotka ovat tulleet joillekin antibiooteille resistenteiksi. Valkosipulia pidetään tehokkaampana Candida albicansia vastaan kuin sienilääkkeitä yleensä. Lisäksi valkosipuli tehostaa luonnollisten tappajasolujen toimintaa.

Valkosipulin antibioottisia ominaisuuksia on selitetty sen sisältämillä fytonsideillä. Ne tappavat bakteereja, sieniä ja ameeboja. Valkosipulin tehoaineiksi arvellaan myös glukosideja.

Valkosipulin pitäisi toimia myös ihmisillä vilustumista vastaan. Se sisältää rikkipitoisia eteerisiä öljyjä, jotka, paitsi edistävät myös ruoansulatusta, vaikuttavat myös antibioottisesti, mihin paljolti perustuu teho vilustumisoireiden lievitykseen. Ruotsissa oli takavuosina paha kennelyskäepidemia, joka piti monta koiraa poissa radoilta. Me olimme aikaisemmin antaneet noin neljäsosakynnen päivässä jokaiselle kilpakoiralle, mutta tuossa vaiheessa nostimme määrän puolikkaaseen. Naapurustoon ja lähikenneleihin iski kenneyskä, me säästyimme, vaikka kilpailimme jatkuvasti ja useammalla koiralla. Ehkä sattumaa, ehkä ei, ja ehä suurin syy kuitenkin oli pyrkimys estää kaikki mahdolliset kosketukset muihin koiriin. Mutta ehdottomasti suurin osa sairastuneista ei käyttänyt valkosipulia, enkä kuullut yhdenkään valkosipulia saaneen sairastuneen.

Estää kasvaimia

Osan valkosipulin yhdisteistä väitetään antavan suojaa erilaisia kasvaimia vastaan. Vaikka tähän viittaavaa näyttöä onkin löydetty, niin todistettuna väitettä ei voida pitää.

Sisä- ja ulkoloiset

Valkosipulin väitetään toimivan myös matolääkkeenä. Tämä on kuitenkin enemmänkin vanhaa kansanuskomusta, sillä valkosipuli ei muuta suoliston ympäristöä niin paljon, että madot kuolisivat.

Samaten valkosipulia pidetään hyvänä punkkien häätäjänä. Ehkä näin joskus onkin, mutta vastakkaisia kokemuksia löytyy vähintään yhtä paljon. Joskus kuulee kerrottavan, että valkosipulin tuoksu tulisi ihosta läpi ja siten karkottaisi punkkeja, jopa täitäkin. Tämä ei pidä paikkaansa, ja kuuluu luokkaan kansanuskomukset.

Annostus

Greyhoundeille, tai koirille ylipäätään, ei ole mitään tutkittua annostusta – kuten ei myöskään ihmisille. Luontaistuotepuoli suosittelee ihmisille 1/2-1 kypsentämätöntä kynttä vuorokaudessa. Samaa määrää voitaneen pitää sopivana määränä myös noin 30 kg koiralle.

Haittavaikutukset

Suurina määrinä annettuna valkosipuli voi aiheuttaa vatsakipuja, pahoinvointia, ripulia ja huimausta. Se saattaa myös ärsyttää munuaisia.