Jos luoja ja koiran kyvyt suovat, niin nuori Oya metsästää voittoa ensi vuoden Derbyssä.
ProDealers Finnish Greyhound Derby 2010 finalistit ratkottiin 6.7. Haukiputaan Virpiniemen greyhound-stadionilla helteisissä iltakilpailuissa. Derbyn järjestämisvastuun hoitavat turkulainen TGK ja pohjoisen VGU vuorovuosin, jolloin myös Suomen Mestaruus on yleensä vaihtanut kilpailupaikkaa vuorotellen etelän ja pohjoisen välillä. Tänä vuonna SM-kilpailut järjestetään Tampereen Kaupissa. Haukiputaan leiriviikon sirkus on aina vaativa tapahtuma koirille, joille fysiologisista syistä pidetään kerta viikossa tahtia normaalina. Nyt juostaan lauantaista lauantaihin kolme starttia ja treenareiden kyvyt sekä koirien lahjakkuus joutuvat finaaleihin päästäessä melkoiselle koetukselle. Välierät karistavat jo akanat jyvistä. Lyhyt palautumisaika alkueristä tekee omaa karsintaansa, mutta alkuerien ehkä hivenen epätasaisista lähdöistä ollaan välierissä jo siirrytty tasaisiin, koviin startteihin. Vuoden 2010 12 välieräkoirasta periaatteessa lähes jokainen olisi ollut riittävän nopea vaatimaan Derby-pokaalia -- mutta se kunnia suodaan vain parhaista parhaimmille. Kunhan ne ensin saadaan seulottua.
Ensimmäinen välierä
6. FGD ve1 520m (G)
1. Boreas 31.5 (3) 35€ 30.49 K1
2. Lil’ Bit Of Pixie 31.6 (2) € 30.68 K1
3. Daddy Longlegs 34.2 (5) € 31.10 K2
4. Lupus 33.7 (1) € 31.27 K3
5. Capes’ Roy Batty 33.9 (4) € 31.28 K3
6. Bobbie Burns 32.8 (6) € 31.52 K3
Solve The Puzzle -- Pepperseepearl
om: A Raappana & J Mikkonen kasv: Minna Turunen
Ensimmäinen välierä tarjosi vauhtia, eikä suurempia yllätyksiä -- ellei sellaiseksi lasketa Capes’ Roy Battyn karsiutumista tai Daddy Longlegsin kohisten kehittyvää kilparutiinia sekä vauhtia; treenarit ovat onnistuneet löytämään koiralle oikeat “lääkkeet”. Lil Bit Of Pixie oli jossain määrin myös yllätys, sillä se ei ollut koskaan aiemmin kyennyt juoksemaan alle maagisen 31 sekunnin -- nyt se paransi kertalaakista roimasti. Tosin Lil Bit Of Pixien suhteen on muistettava, että se yleensä pääsee aina finaaliin, seurasta riippumatta. Mikäs Littlen oli parantaessa, sillä kirittäjänä toimi Virpinimen 280 metrin RE:tä harjoituksissa kiusannut Boreas, joka näyttää nyt hätyyttelevän perinjuurin tuntemallaan kotiradalla myös keskimatkan kautta aikain nopeinta aikaa. Boreaksen kuntopiikki näyttää osuvan juuri sinne minne pitäisikin, ainakin voitto-odotusten suhteen.
Toinen välierä
7. FGD ve2 520m (G)
1. Kaikias 34.0 (3) 35€ 30.82 K1
2. Capes’ Francine 27.7 (6) € 30.95 K1
3. Lips 26.7 (2) € 31.14 K2
4. Spitfire 34.0 (5) € 31.46 K3
5. Eijas Choice 33.0 (1) € 31.54 K4
6. Capes’ Briskly 28.9 (4) € 31.55 K4
Solve The Puzzle -- Pepperseepearl
om: Jonna & Timo Paronen kasv: Minna Turunen
Toinen välierä oli nuorien koirien juhlaa. Varsinaista ilotulitusta. Takavuosien mestari Eijas Choise ei näämmä enää jaksa vanhaa vauhtiaan, ei radalla, eikä ehkä treeneissäkään. Alkuerissä se näytti ratakierroksen lopussa ominta omaansa, mutta takkuava alkuosa ei luvannut hyvää. Välierissä sitten näkikin selvästi, että Eijas Choisen muutoin niin mahtavasta urasta jää toinen Suomen Derby saavuttamatta (outoa, muille riittäisi yksikin, mutta Hugolta kaikki edellyttävät aina kaiken voittamista). Musta uros ei ollut kyennyt palautumaan alkuerästään. Kaikias sen sijaan on pääsemässä vauhtiin. Se ei ole vielä samassa kunnossa kuin vaikkapa pentueveljensä Boreas, mutta huohottaa lujaa niskaan. Kun greyhound on nousukunnossa, niin se parantaa joka startillaan. Suuri kysymys onkin, että onko Boreas jo täydessä vauhdissa ja Kaikias vielä matkalla -- pysyykö toinen finaalissa tasollaa, ja pääseekä toinen tasolleen; ja mikä on se taso. Toinen yllätys oli eittämättä Capes’ Francine. Vaikka Turusen Minna onkin tuttu nimi isoissa finaaleissa ja voittajalistoilla, niin kevään Sprintti Derby-voittajan saaminen finaaliin erinomaisella ajalla oli jo saavutus sinänsä. Francineä ollaan koko ajan pidetty vahvasti sprinttityyppisenä juoksijana, ja sen kykyä selvittää keskimatkan juoksijoiden ylärajalla oleva 520 metriä oltiin kyseenalaistettu, täysin perustellusti lisäksi. Jos Francinella olisi etutassuissaan viisi varvasta, niin nyt se saattaisi kolmea sormea heilutellen käskeä arvostelijoiden lukea rivien välistä. Se painosti Kaikiasta sen lapojen vieressä ulkopuolella juosten koko matkan, eikä hyytymisestä ollut merkkiäkään. Jos Minna saa taiottua Francinen välieräajasta vielä koiranmitan pois, niin narttu on lujaa vauhtia vaatimassa pojilta parasta -- mikään, joka on edes sinnepäin, ei kelpaa. Välierän varsinainen yllättäjä oli kuitenkin Lips -- Boreaksen ja Kaikiaksen täyssisar. Lips oli alkuerissä aiheuttaa sydänkohtauksen ollessaan vielä viimeisessä kaarteessa hakemassa viimeisiä sijoituksia. Se vaihtoi maalisuoralla ylivaihteen päälle, ja meni selvästi jatkoon -- selvästi, mutta pienellä erolla, jonka se teki juuri loikkia ennen maaliviivaa. Välierissä se teki toisinnon. Ei mitään kiirettä viimeisiin kaarteisiin asti, afterburn päälle ja kirkkaasti finaaliin. Lips on sanamukaisesti finaalin musta hevonen -- paitsi että se on koira.
Hyvä päivä Nordicille
Nordicille, niin tiiminä kuin kasvattajanakin, välieräpäivä oli mahtava. Kuudesta finalistista kolme on Nordicin kasvattamaa ja kaksi sen treenaamaa. Kasvateista Boreas, Kaikias ja Lips, treenaamista Lil Bit Of Pixie (myös omaa kasvatusta) ja Capes’ Francine. Sijoituslähdöissäkään ei mennyt hassummin kun kasvateista Swing Of Snidget voitti, samaten omatreenaama Oya. Sen ura on lähtenyt leiriviikolla käyntiin, eikä hassummin ole käynnistynytkään.Lyhyeltä matkalta ensimmäisessä kilpastartissa voitto ykkösluokan ajalla, ja toisessa keskimatkalla myös voitto valovuoden kaulalla muihin. Oya näyttäisi seuraavan vanhempiensa tietä. -- isä He Said So oli Irlannin Derbyn 2005 voittaja ja emä , Jagster Scoopin (Katiska siis…) kasvatti ja kaksinkertainen Suomen Vuoden Narttu Cream’em Mate.
Vaikka välieräpäivää ennen oli ollut armotonta hellettä, niin rata oli taas kerran erinomaisessa kunnossa. Vihdoin ja viimein on oivallettu veden merkitys, sillä keinokastelussa on lähes mahdoton saada rataa liian märäksi. Ajat olivat kovia, rata oli samanlainen jokaisella juoksulinjalla ja jokainen sai yhtäläiset mahdollisuudet. Koirille iltakilpailut olivat erinomainen ratkaisu, sillä lämpötila alkoi laskea iltakuuden jälkeen siedettävälle tasolle, vaikka lämmintä olikin. Harmittava vieherikko aiheutti pienen särön muutoin lähes täydelliseen kilpailupäivään, mutta sekään ei vaikuttanut kuin aivan viimeiseen starttiin.
ProDealers Finnish Greyhound Derby tulee saamaan arvoisensa finaalin arvoisessaan ympäristössä.
