Arkisto luokalle Terveys

Koprofagia

Kuten monilla muillakin koirilla, niin myös greyhoundeilla voi olla ihmisten mielestä iljettäviä tapoja. Yksi sellainen on ulosteiden syönti eli koprofagia. Ongelma on koiramaailman ikuisuuskysymyksiä. Siihen on etsitty ratkaisuja vaikka kuinka kauan. Lääkkeeksi on tarjottu ruuan köyhdyttämistä tai vahventamista, kuitua, ananasta, hevosen lantaa – jopa väkivaltaa. Mutta harvemmin mikään auttaa suoraan.

Lääkkeen etsiminen koprofagiaan on vaikeaa siksi, että meillä ei ole hajuakaan miksi koirat syövät ulosteitaan. Ainoastaan selvä haju tapahtuneesta. Me emme edes tiedä onko kyseessä ongelmakäyttäytyminen koirien mielestä. Ihmisille se on ongelma. Ulosteita popsivan koiran ruokkiminen saattaa olla hivenen halvempaa, ainakin niin kauan kun mukaan ei laske mahdollisesti lisääntynyttä madotustarvetta. Joka tapauksessa koprofagia on koirien käyttäytymisongelmista varmasti vähäisin.

Kuten ylipäätään käyttäytymiskysymyksissä, niin heti sen jälkeen kun siitä on tullut tapa, niin  sen katkaiseminen muuttuu huomattavan vaikeaksi. Joskus jopa mahdottomaksi. Siksi siihen olisi puututtava heti kun ulosteiden syömistä havaitsee. Parempi olisi, että moista mahdollisuutta ei edes annettaisi, mutta aina se ei ole käytännössä mahdollista.

Lue loput »

, , , , , , , , , ,

Ei kommentteja

Ulkoloiset

Ulkoloiset ovat vaiva Suomessakin, olkoonkin että pääsemme helpommalla kuin etelämmässä – talvesta on jotain hyötyäkin. Talvi kylläkin hidastaa määrättyjen ulkoloisien tarttumista ja lisääntymistä, kuten kirppujen ja punkkien, mutta toisille talvi on kulta-aikaa. Täi ja väive viihtyvät mahtavasti lämpimässä talviturkissa ja talvikauden suuret näyttelyt takaavat tartunnan leviämisen.

Ulkoloiset jaetaan kahteen ryhmään:

  • hyönteisiin
  • hämähäkkieläimiin

Lue loput »

, , , , , , , , ,

Yksi kommentti

Homeopatia elää tieteen ulkopuolella

© Copyright 1996 Suomen Lääkärilehti ja kirjoittajat.
Kirjoitus vapaasti siteerattavissa ja levitettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin, lähteeksi mainittava kirjoittajen lisäksi Suomen Lääkärilehti vsk 51, 16/1996, sivut 1833–1835

Veijo Saano ja Markku Javanainen vastaavat Maarit Walleniukselle. He muistuttavat, että Benveniste on saanut veden muisti -kokeistaan kemian Ig Nobelin, joka myönnetään keskeisille tieteellisille naurettavuuksille.

Kiitämme Maarit Walleniusta mielenkiinnosta kirjoituksiimme (1,2), joissa ei ollut tilaa yksityiskohtaisiin pohdintoihin Benvenisten tapauksesta eikä Kleijnenin ja kumppaneiden katsauskirjoituksesta (3).

Lue loput »

Ei kommentteja

Homeopatian taustat ja nykykäytäntö

© Copyright 1996 Suomen Lääkärilehti ja kirjoittajat. Kirjoitus vapaasti siteerattavissa ja levitettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin, lähteeksi mainittava kirjoittajen lisäksi Suomen Lääkärilehti vsk 51, 1–2/1996, sivut 53–58

Homeopaattiset valmisteet ovat lääkelain uusi lääkeryhmä. Ne rekisteröidään vaatimatta näyttöä terapeuttisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Sekä lääkelain muutosten että homeopatian tarjonnan lisääntymisen myötä Suomessakin joudutaan ottamaan kantaa homeopaattisten hoitojen kelpoisuuteen. Homeopatian selitysmallit poikkeavat lääketieteellisistä ja fysikaalisista tiedoista siinä määrin, että tämän opin taustat olisi hyvä tuntea arvioinnin perustaksi. Homeopatian mukaan sairauksia on hoidettava antamalla potilaalle ainetta, joka suurina annoksina aiheuttaa terveillä henkilöillä potilaan oireita muistuttavia vasteita. Aine annetaan hyvin pitkälle laimennettuna. Myöhemmin julkaistavassa kirjoituksessa esitellään homeopatian toimivuutta selvitelleiden tutkimusten tuloksia ja homeopatian piirteitä lääketieteelliseltä kannalta.

Lue loput »

Ei kommentteja

Tehoaako homeopatia

© Copyright 1996 Suomen Lääkärilehti ja kirjoittajat. Kirjoitus vapaasti siteerattavissa ja levitettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin, lähteeksi mainittava kirjoittajien lisäksi Suomen Lääkärilehti vsk 51, 3/1996, sivut 197–202

Tehoaako homeopatia ja onko se lääketiedettä

Homeopaattisen hoidon luvataan antavan paranemismahdollisuuden mistä tahansa sairaudesta. Vaikka homeopaattiset valmisteet rekisteröidäänkin vaatimatta näyttöä terapeuttisesta tarkoituksenmukaisuudesta, vedotaan julkisuudessa jopa johtavissa lääketieteellisissä lehdissä julkaistuihin tutkimustuloksiin vakuuteltaessa homeopatian tehoa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan homeopaattisista hoidoista julkaistuja tutkimuksia ja homeopatian olemusta lääketieteelliseltä kannalta.

Lue loput »

Ei kommentteja

Homeopatia

© Risto Selin

engl. homeopathy). Homeopatia on saksalaislääkäri Samuel Hahnemannin (1755–1843) kehittämä parannusoppi. Hahnemann oli huolissaan aikalaistensa käyttämistä vaarallisista hoidoista, kuten suoneniskemisestä, myrkyllisistä metalliseoksista ja kasvisrohdoksista. Tämän seurauksena hän kehitti samanlaisuuden lain: sairaus, joka ilmenee tiettyinä oireina, voidaan parantaa aineilla, jotka tuottavat samanlaisia oireita terveissä ihmisissä. Homeopatian perusperiaate on siis ”similia similibus curantur”, samanlainen parantaa samanlaista (kreik. homoios = samanlainen, pathos = tauti, sairaus).

Lue loput »

,

Ei kommentteja

Ensiapulaukku

Jokaisella koiranomistajalla, rodusta riippumatta, olisi syytä olla koiran oma ensiapulaukku. Niitä myydään eläinlääkäreillä sekä eräissä koiratarvikeliikkeissä, mutta halvimmalla pääsee kun sellaisen kokoaa itse.

Greyhoundin ensiapulaukku ei käytännössä eroa “tavallisen kotikoiran” tarpeista.

Pakolliset tarvikkeet

  • sideharsoa
  • vanua
  • sidetaitoksia
  • laastariteippiä (1,25 cm)
  • isoja laastareita (polvi)
  • idealside
  • kreppiside
  • sakset
  • pinsetit
  • Betadine-liuosta
  • Cothivet-haavaspray
  • kuumemittari
  • lääkeruisku
  • kuonokoppa
  • taskulamppu
  • sukka tai tossu
  • sivuleikkurit ja/tai pihdit

Lue loput »

5 kommenttia

Valkosolut

Valkosolut eli leukosyytit ovat verisoluja. Ne auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja osana immuunijärjestelmää. Valkosoluja on eri tyyppejä, joten niiden elinikäkin vaihtelee, mutta lyhytikäisimmästä pitkäikäisimpään 2 tuntia – 8 kuukautta. Tipassa verta on 50 000 valkosolua. Veren lisäksi valkosoluja on pernassa, imusuonistossa ja imusolmukkeissa.

Valkosolut eivät ole valkoisia, vaan läpinäkyviä. Nimitystä käytetään luultavasti vain erottamassa niitä punasoluista.

Valkosoluista osa etsii ja merkitsee elimistölle vieraita organismeja, osa valmistaa vasta-aineita ja osa tuhoaa vieraita organismeja, yleensä ‘syöden’. Valkosolut ovatkin elimistön imuunijärjestelmän perusta. Ne myös siivoavat elimistöä tulehduksen jälkeen, siksi niiden määrä kertookin olevasta tai olleesta tulehduksesta.

Lue loput »

, , , , , , , , , ,

Ei kommentteja

Kipu

Kansainvälinen kipututkimusjärjestön määritelmän mukaan kipu on

 epämiellyttävä tunne- tai aistikokemus,
joka liittyy jo tapahtuneeseen tai uhkaavaan kudosvaurioon
tai jota kuvaillaan samanlaisin termein.

Sama pätee myös koiran kipuun.

Lue loput »

, ,

Ei kommentteja

Ongelmakartta ratakoirille

Jos koira tekee täydellisen suorituksen radalla, voitti se tai ei, niin sen ainoa informaatio treenarille on, että kaikki on kunnossa – tai paremmin kuin muilla. Mutta kaikki poikkeuksellinen kertoo jostain ongelmasta. Useimmiten kysymys on aika tyypillisistä asioista, ja poikkeaman tapahtumapaikka radalla sekä mitä koira teki, antaa jo itsessään vahvan viitteen siitä, mikä on ongelman aiheuttajana. Erinomaista treenaria ei tunnista nopeasta koirasta, siihen ei tarvita kuin geneettinen lahjakkuus, vaan hänen kyvystään löytää ja ratkaista ongelmat.

Lue loput »

, , ,

Ei kommentteja

Better Tag Cloud