Meille tuli satsi kanamassaa. Jotkut kutsuvat sitä kananlihaksikin, joka minusta on lähinnä surkea vitsi. Miellyttävänä yllätyksenä massa oli pakattu kauniisti pahvilaatikoihin. Helpotti suunnattomasti kuljetusta ja pakastimiin siirtämistä. Mutta minulla olisi nöyrä pyyntö rehuntoimittajille. Koska kyseessä on pakastetavara, niin olisiko aivan mahdotonta mitoittaa pahvilaatikot sellaisiin ulkomittoihin, että ne saisi jollain tilatehokkuuden asteella sijoitettua arkkupakastimeen? Meikäläisen vajaakehittyneellä tilan ja avaruuden hahmottamiskyvyllä laatikoita saa pyöritellä kerran jos toisenkin ennen kuin ne ovat edes jotenkin legolinnamaisesti pakastimessa. Silti tyhjää tilaa jää aina joltisenkin.
Category: Ravitsemus
Punaista luujauhoa
Kävin eilen Kennelrehun autolla paikkaamassa akuuttia lihapulaa. Kiva bisnes, mutta hankala työssäkäyvälle. Näytti vaan edelleenkin siltä, että heidän ei edes tarvitse panostaa heihin, jotka eivät keskellä päivää pääse paikalle ja saa lihoja heti kylmään. Kauppa vetää muutenkin. Tällä kertaa olin lihaan positiivisen yllättynyt, se oli jopa kohtuullisen punaista. Aina ei ole. Mukaan lähti lisäksi lohiöljyä, rustoluita sekä luumursketta. Maksa- ja lihaisa rasva -varastot eivät tarvinneet täydennystä. Hauska nimitys ihralle tuo lihaisa rasva, ja meidän käyttö loppuu kun laatikko on syötetty. Sopii varmasti jollekin, mutta ihraa saa halvemmallakin ja mukavammin pakattuna. Olin ollut kiltti, ja muistanut tehdä jopa tilauksen etukäteen. Edellä seissyt rouva turkissaan ei ollut. Olen törmännyt häneen ennenkin. Ei hän koskaan tilaa etukäteen, ja muistaa jopa valittaa, jos hänen tarvitsemiaan tuotteita ei olekaan. Noita riittää, eikä Kennelrehun kierroksen loppupäässä taida tarvita tehdä ex tempore ostoksia. Vaikka auto kulkee, tilaus on helppo tehdä (nettisivun aikataulupäivityksiin ja pysähdysten kartoittamiseen saisi kylläkin keskittyä, nettitilauskin olisi kiva – wink wink), niin on kritisoitavaakin.
D-vitamiini potkii
Ihmispuolella joku aika sitten innostuttiin antioksidanteista. Varsinkin C- ja E-vitamiinia tutkittii, ja taas kerran opittiin jotain uuttakin. Paras anti saattoi olla tieto, että antioksidanttien kanssakaan ei kannata turhaan läträtä. Yliannostus ei toimi, vaan kääntyy itseään vastaan. Tällä hetkellä suurennuslasin alla on D-vitamiini, ja tästä enemmänkin hormonista kuin vitamiinista on löydetty mielenkiintoisia asioita. Minusta on yllättävintä se, että tutkimustuloksia ja -viitteitä ylipäätään pidetään yllättävinä. Mehän tiedämme itseasiassa vitamiineista hyvin vähän. Pintapuolisesti niiden päätehtävät, mutta se ei riitä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja kaikella on vielä heikosti ymmärrettyjä vaikutuksia.
Read more »
Yliruokinnalla laihtuu
Näppituntumalla uskaltaisin väittää, että suurin yksittäinen ruokintaongelma maailmalla (siis foorumimaailmassa) ovat nirsoilevat koirat. Ruoka ei maistu. Kupista valikoidaan määrätyt asiat ja loppu jätetään syömättä. Omistajat yrittävät epätoivoisesti löytää ruokaa, joka maistuisi. Lopulta päädytään syöttämään hanhenmaksapalleroita kermassa, hopeisella pikkulusikalla syötettynä. Nirsoilusta ollaan huolissaan useimmiten siksi, että koira on myös turhan hoikka – jollain mittarilla ainakin. Ylilihavien omistajathan olisivat vain onnellisia, jos koira lopettaisi kaiken mahdollisen pupeltamisen. Nirsous on harvemmin aikuisten greyhoundien ongelma, mutta kasvavilla – jonkun matkaa luovutuksen jälkeen – siihen välillä törmää. On yksi syy siihen, miksi aikuinen ratagreyhound syö kuppinsa ja kiillottaa sen niin hyvin, että tiskaaminen on lähinnä muodollisuus. Syy on käänteisesti sama, miksi muissa roduissa nirsoutta tavataan. Syyn nimi on nälkä – tai sen puute.
Eri sulamisajat ovat murhaa
Netin turuilla ja toreilla törmää säännönmukaisesti muutamaan väitteeseen. Näitä koiramaailman urbaaneja legendoja ovat esimerkiksi kasvunopeuden säätely ruokinnalla, munuaisten tuhoutuminen valkuaista syöttäessä ja että koira jopa kuolee eri ravintoaineiden erilaisista sulamisajoista. Takerrutaan tällä kertaa tuohon viimeiseen, vaikka jokainen noista ohjaa melkoisestikin niiden koirien ruokintaa, joiden omistajat ovat ylipäätään edes jonkin verran kiinnostuneita siitä mitä koiraansa työntävät. Kaksi ensimmäistä olisivat tietysti koiran terveyden kannalta huomattavasti tärkeämpiä, koska niiden perusteella tuhansilta koirilta evätään yksi tärkeimmistä ravintoaineista, proteiinit. Mutta koska miljoonat lajitoverit ylipäätään elävät kehnolla ja aika ajoin riittämättömällä proteiinien saannilla – kuivamuonateollisuus on vahva – niin murretaan (taas kerran) perustaa yhdeltä myytiltä. Sillä teoria – kaunis sana, joka meikkaa piiloon sen kuvaavamman: luulo – ruoka-aineiden erilaisten sulamisaikojen aiheuttamista riskitekijöistä vaikeuttaa aivan turhaan maailman helpointa hommaa: koirien päivittäistä ruokintaa.
Read more »
Kalium
Kalium on erittäin tärkeä elektrolyytti ja hivenaine, jota elollinen luonto sekä kasvit ja eläimet tarvitsevat. Kalium näyttelee keskeistä osaa solutason metabolissa, ja on erittäin tärkeä elektrolyytti koiran terveyden ja suorituskyvyn suhteen. Greyhoundille se on yksi tärkeimmistä lisäravinteista, vaikka sitä ei sellaiseksi mielletä ja suurin osa sitä ei sellaisenaan anna. Yksi syy sen vähäiseen käyttöön on kaliumin ostamisen vaikeus. Muualla maailmassa voi ostaa mistä tahansa greyhoundeille suunnattua hidasvaikutteista kaliumia jokaiselta brändiltä, mutta Suomeen sitä ei tuoteta. Kun kaliumia ei ole myynnissä, niin treenarit eivät sitä luonnollisesti myöskään osta. Apteekissa kaliumia on myynnissä ilman reseptiä, mutta ennen kuin purkin saa itselleen, niin on syytä varautua lähes kolmannen asteen kuulusteluun. Kaliumilla saadaan väärinkäytettynä henki pois, ja saadakseen ostoksensa tehtyä, niin joutuu kertomaan ummet lammet miten sitä käytetään ylirasitusoireiden poistamiseen, kramppien estämiseen ja komento ostokseen on tullut eläinlääkäriltä. Kotimainen apteekkikalium on lisäksi törkeän kallista.
Seleeni
Seleeni (Se) esiintyy orgaanisessa muodossa seleeniä sisältävissä aminohapoissa sekä ravintovalmisteissa epäorgaanisessa muodossa. Seleenin saaminen ravinnosta on erittäin pitkälle riippuvainen maaperän seleenimääristä. Yleensä pohjois-eurooppalainen ruoka on seleeniköyhää, mikäli siihen ei ole lisätty seleeniä. Seleenin imeytyminen on tehokasta, eikä sitä säädellä. Eri ruoka-aineiden seleenin imeytymistehokkuus vaihtelee ja viljoista seleeni imeytyy tehokkaammin kuin eläinkunnan tuotteista.
Kilpailuruokinta
Greyhoundien kilpailuruokinta on asia, jota eräällä tavalla pidetään omana tieteenhaarana. Jokaisella kasvattajalla ja auktoriteetilla on oma näkemyksensä ja suosituksensa aiheesta. Suhtautuminen on minusta outo, koska mitään sellaista kuin kilpailuruokinta ei itseasiassa edes ole. On ainoastaan erilaisia painotuksia riippuen siitä, mitä halutaan saavuttaa. Aivan samoin kuin ns. arkiruokinnassa. Kilpailukauden ruokintaa toki painotetaan eri tavalla kuin talvikauden kunnon kohotuksessa ja kilpailuaamun ruokinta eroaa vaikka seuraavan päivän aamusta. Kuten treenausta, hoitoa ja ylipäätään ruokintaa, niin tämäkin voidaan tehdä useilla eri variaatioilla. Seuraava on kuitenkin todettu toimivaksi, ja sillä on voitettu isoja kilpailuja.
Read more »
Kivennäisaineet
Kivennäisaineet (mineraalit) ovat ravinnon mukana saatavia epäorgaanisia alkuaineita. Laajemman määritelmän mukaan kivennäisaineita ovat ne alkuaineet, jotka jäävät tuhkaan, kun esimerkiksi kudos tai ruoka poltetaan. Välttämättömiä kivennäisaineita ovat ne alkuaineet, joita tulee olla ravinnossa aineenvaihdunnan pysymiseksi normaalina, eli riittämätön saanti aiheuttaa puutosoireita. Näitä on 18:sta yli kahteenkymmeneen, riippuen laskutavasta. Luonnossa kivennäisaineita on vedessä ja maaperässä, josta kasvien juuret ottavat niitä. Ravintoketjun myötä ne siirtyvät sitten eläimiin.
Kivennäisaineet jaetaan makrokivennäisiin ja mikrokivennäisiin eli hivenaineisiin sen mukaan, paljonko niitä esiintyy elimistössä.
Ravinnon mukana elimistöön joutuu myös useita ei-välttämättömiä kivennäisaineita, joista osa on haitallisia. Tällaisia ovat esimerkiksi raskasmetallit. Myös monet välttämättömät kivennäisaineet muuttuvat hyödyllisistä haitallisiksi, jos niitä joutuu elimistöön liian suuria määriä.
Read more »
Kupari
Kupari (Cu) on kivennäisaine, jonka saantia ei yleensä mietitä. Silti se on erittäin tärkeä hivenaine.
Imeytyminen ja eritys
Ruoan kuparista imeytyy yleensä noin puolet, mutta imeytymiseen vaikuttaa monet eri tekijät. Ylimääräinen kupari sitoutuu ohutsuolen soluissa metalleja sitovaan proteiiniin ja erittyy ruoansulatuskanavaan solun kuollessa. Elimistössä kuparia on kohtuullisen vähän. Siitä on luustossa noin puolet, lihaksissa 25 prosenttia ja loput muissa kudoksissa. Kuparin ylimäärä erittyy sapen kautta ohutsuoleen. Kupari ei varastoidu elimistöön.
Read more »
