Kiitokset lääkäreille

Olen kritisoinut muutamissa viimeisissä Puruvoiman merkinnöissä eläinlääkäreitä, heidät taitojaan ja jopa motiivejaan. Tuli tänään lääkärireissun jälkeen sellainen olo, että toisentyyppistäkin tekstiä eläinlääkäreistä tarvitaan.

Kiitos lääkäreille heidän ammattitaidostaan. Kiitos eläinlääkäreille heidän myötätunnostaan ja empatiastaan. Kiitos kaikesta avusta, jota saavat niin hätääntynyt omistaja kuin hoitoa tarvitseva lemmikki. Kiitos halusta oppia ja kuunnella.

Eläinlääkärit ovat läpileikkaus ihmiskunnasta. Minulla, tai kenellä muullakaan, ei ole oikeutta syyllistää koko ammattikuntaa muutaman kädettömän takia. Lääkärien joukossa on armottomia puurtajia, ammattilaisia ja eläimistä aivan aidosti kiinnostuneita. Heitä on enemmistö, ja ilman heitä olisimme täysin ne. löysät housuissa.

Eläinlääkäreitä tarvitaan ja he ovat arvonsa ansainneet!

Vastuu ei ole vain sana

Esittelen auliisti näkemyksiäni nettimaailman turuilla ja toreilla. Osa perustuu faktaan. Osa on päätelty faktoista. Osa on mietitty kuvitelmista. Joukossa on puhdasta näkemystä. Minulta on muutamaan kertaan kysytty hoidon ja ravitsemuksen suhteen, että eikö ole vastuutonta neuvoa näkemättä ja tuntematta eläintä. Kyllä, sitä se nimenomaan on. Sen roolin aion pitääkin, täysin vastuuttoman. Ihmisiltä on nimittäin unohtunut eräs perusasia. Foorumit ja yksityiset harrastuspohjaiset sivustot eivät ole kenenkään asiakaspalvelutiski tai tukipalvelu. Ne ovat vapaaehtoista vertaistukea, ajatusten ja kokemusten vaihtoa. Niissä ei voida vaatia, vaan saadaan mitä annetaan. Kukin hoitaa sen leiviskän tyylillään. Toinen anteeksipyytävän varovaisesti, minä taasen helpostikin saarnaten. Mutta vastuu on aina ja poikkeuksetta lukijan. Hän ottaa tai on ottamatta. Valikoi. Joskus jopa oppii. Lue loput »

Nirppanokkia ei tueta

Koirien ruokinnassa on yksi ongelma, josta kysellään säännöllisesti ja johon ainakin itse tarjoan aivan yhtä säännönmukaisesti samaa patenttiratkaisua. Allergioita lukuunottamatta olen itsekin kahlannut jossain vaiheessa elämää aivan samoissa soissa kuin muutkin, mutta nirso koira on minulle ihmetys. Joskus kohdalle osuu hidas syöjä, ja sekin on viedä hermot, mutta jokaiselle uppoaa ruoka. Kun ruokkii suurempaa porukkaa yhtä aikaa, niin kaikkien olisi syötävä suunnilleen yhtä nopeasti. Vaikka koiramme elävät kurissa ja herran nuhteessa, ja greyhoundit ovat sopuissaa sakkia, niin ruokailu on yhtä kaikki potentiaalinen tappeluriski. Varsinkin jos joukossa on yksi, joka imeskelee jokaista nappulaa ja lihanmurenaa, ihmettee maailman menoa, mutta muistaa silti vahtia kippoaan. On nopeassa syömisessä toinenkin taka-ajatus. Erittäin itsekäs sellainen. Tällä päivämäärällä meillä on 12 syöjää. Minulla ei ole mitään halua tuhrata koko iltaa niin arkipäiväiseen rutiiniin kuin koirien ruokkimiseen. Sen on tapahduttava nopeasti. Ruokien annostelu, syöminen, ulkoilu, tiskaus ja siivous – siis koko hoito alusta siihen, että koirat ovat takaisin pakoillaan – vie tällä hetkellä aika tarkkaan 40 minuuttia. Ehdoton maksimi minulle tällä koiramäärällä.

Lue loput »

Tieto luo tuskaa. Tiedon saaminen on tuskaa.

Tieto luo tuskaa. Mutta vasta sitten, kun tietää ettei tiedä. Sitä ennen menee hilpeästi hoilotellen. Jossain vaiheessa elämääni minäkin uskoin väitteeseen, että kanamunaa ei saa antaa koiralle, koska se tekee kalvon vatsalaukkuun ja estää valkuaisen imeytymisen. Hölynpölyähän tuo on. Jo pelkästään siksi, että ei vatsalaukusta mitään imeydy. Eikä happoja ja entsyymejä suuremmin kiinnosta työstävätkö ne lihaa vai munaa. Tuon tiedon myötä tuska alkoi lisääntymään ja nälkä kasvamaan. Tiedän, että suden mahalaukun happamuus on korkeampi kuin koiran. Osaksi suden vähäkalsiumisen ruuan takia. Tiedän myös, että valkuaisen sulattaminen vaatii niin hapanta ympäristöä kuin mahdollista – suden pH 1 on aika optimi. Mutta nyt tuskaa luo se, että en tiedä kuinka vahvasti määrätyt koirien ruuansulatukselliset ongelmat johtuvat kuivamuonien Ca/P-tasapainotetuista ruuista, vatsalaukun happamuudesta ja kehnosta valkuaisesta. Sudelle optimimpi Ca/P-suhde on lähellä 1:1, koirille suositellaan korkeampaa. Korkeampi kalsium nostaa vatsalaukun pH:ta emäksen suuntaan, noin arvolle pH 3. “Vähemmän happamampi” mahaneste sulattaa kehnommin valkuaista, joka on kuivamuonissa muutoinkin kehnoa kasvisvalkuaista. Barffaajat tunkevat vielä enemmän luuta koiraan ja nostavat entistä enemmän happamuutta emäkseen päin, jonka takia valkuaisten sulavuus kärsii lisää. No, kaupan päälle kylläkin kasvismössöjen hyödynnettävyys hiukan paranee. Pointti on siinä, että minä “tarvitsen” tuota tietoa. Minä voin spekuloida tuon nyanssin merkitystä vaikkapa allergioiden kehittymiselle. Vasta-alkajalle tuo on täysin tarpeetonta. Uutta koiranomistajaa mietityttää enemmänkin säkkien painatukset ja Lemmikkipalstoilta saatu käsitys vehnän vaarallisuudesta. Mutta kun ensimmäistä pentuaan hemmotteleva aloittelija lähtee hakemaan perustietoa, niin vaikeuksissa on.

Lue loput »

Aina koiran parhaaksi

Kirjoittelin muutaman jutun ruokintatavoista. Ne ovat herättäneet mielenkiintoa melkein yhtä paljon kuin ajatukseni eläinlääkinnän muutamista ongelmakohdista. Mutta näyttää siltä, että yksi asia on jäänyt painottamatta. Varmasti niitä on enemmänkin, mutta tähän törmään useimmin. Mitä tehdä silloin, kun koiralle ei sairauden tai vajavuuden takia voi syöttää mitään muuta kuin vaikkapa broilerisiipiä ja riisiä? Täytyykö omistajan tuntea syyllisyyttä siitä, ettei pysty tarjoamaan rekulleen Jagsterin mielestä parasta mahdollista ravintoa?

Vastaus on yksinkertainen. Ei tietenkään kuulu.

Lue loput »

Valelääkärit eläinlääketieteellisestä

Pääministeri Vanhasen työkonetta korjailtiin. Samalla pengottiin sähköpostia ja levitykseen lähti hänen yksityinen valokuvansa naisystävän kanssa. Lööpit ja virallisempi uutisvälitys pohtivat valokuvaa ja sen kohtaloa. Missään ei kuitenkaan sanallakaan käsitellä varsinaista ongelmaa. Miten on mahdollista, että Suomen pääministerin tietokonetta pengotaan ilman valvontaa, ja ainakin sähköpostiin pääsee käsiksi? Onko salaus aivan tuntematon käsite valtion tietohallinossa? Ketään ei julkisesti kiinnosta kuinka helppoa olisi ollut ujuttaa koneelle miinaa, pommia ja 2000-luvun digidesanttia. Vastaukset noihin kysymyksiin ovat liian tuskallisia, joten on helpompi haudata koko asia täysin sivuroolissa olevan valokuvan alle. On myös selvinnyt, että Klaukkalassa eläinlääkäriaseman toimitusjohtaja on aina välillä vetänyt eläinlääkärin kaavun niskaansa. Kengittäjät ovat puuduttaneet vaikkapa kaviopaiseesta kärsiviä tehdessään lääkintäkengityksiä. Koirankasvattajat ja harrastajat ovat puuduttaneet ja tikanneet itse koiria. Joskus jopa kaverin rekkua. Ovat siis astuneet eläinlääkärien tontille, joka on paitsi laitonta, myös paha juttu bisnekselle. Asiasta ovat erittäin huolissaan yksi läänineläinlääkäri ja lääkärien edunvalvonta. Pakon edessä myös Evira. Nyt keuhkotaan siitä, kuinka maallikot puoskaroivat. Syy on sama kuin Vanhasen “pehepotretissa” – varsinainen asia olisi liian hankala.

Lue loput »

Toimintakyky +3

Meillä päätti kerran Irlannissa koira hilpaista. Näki jotain mielenkiitoista aidan takana eräällä niityllä. Löysi koiranmentävän aukon. Ja käytti sen hyödykseen. Sellaista sattuu. Ei saisi sattua, mutta elämässä yleensäkin on kyse enemmänkin riskien minimoimisesta ja eräänlaisesta alitajuntaisesta riskiarvioinnista kuin totaalisesta turvallisuudesta. Pyritään estämään selvät vahingot ja tilanteet. Lopun kanssa… toivotaan parasta. Koira teki 10 minuutin lenkin. Oli juossut elämänsä innosta. Hölmön greyhoundin tapauksessa se voi olla viimeinen into. Elämän loppu. Hölmö ei tajua lopettaa ajoissa. Osa greyhoundin omistajista tietää, miltä näyttää väsynyt greyhound. Suurin osa ei tiedä. Ja toivottavasti pysyvätkin tietämättöminä. Koira seisoo kuten humalainen nojaa seinään. Jalat harassa. Etukenossa. Toinen käsi pitää pystyssä seinää vastaan. Toinen hapuilee, kun ei tiedä mistä ottaisi tukea. Polvet notkuvat. Kyllä te tiedätte. Heitä näkee joka viikonloppu. Väsynyt greyhound on samanlainen. Mutta tietysti nelinkontin, kun ei osaa seistä kahdella jalalla. Suu on niin auki kuin vain voi olla. Kaikki hampaat näkyvät. Kieli on niin ulkona kuin vain voi olla. Heiluu ja vaahto lentää. Hengityksen voimasta. Lyhyttä, mutta vahvaa, lähes väkivaltaista hengitystä. Kun keuhkot yrittävät vetää enemmän ilmaa sisälle kuin pystyvät. Hölmömpikin tietää, etteivät asiat ole hyvin.

Lue loput »

Hinajaa, Nalle Puh

Kaikki tietävät, että hunaja parantaa suunnilleen kaiken peräpukamista aivohalvaukseen. Flunssasta puhumattakaan. Mutta kaikki eivät tiedä sitä, että hunajasta ei ole itseasiassa kyetty osoittamaan mitään sellaista ainesosaa, joka siitä ihmelääkkeen tekisi. Sama koskaa muuten valkosipuliakin. Kertoo vain kahdesta asiasta. Joko uskon ja tahdon voima on kova, tai sitten tiede ei vieläkään tiedä paljon mitään oikeastaan mistään. Luulenpa, että kyse on vähän kummastakin. Tuon viimeisen esiinottamisessa on vaan se huono puoli, että nyt kaikki mahdolliset homopaatit, reikin nimessä varpaisiin suitsukkeita tumppaavat ja aistinsa turruttaneet aromaterapeutit huutavat silmät päässä seisoen: tähän taikavoimamme perustuu, tiede ei tiedäkään kaikkea.

Lue loput »

Sohva vai monttu?

Ollessamme Irlannissa sain muutaman kyselyn Suomesta. Haluttiin adoptoida entinen ratagreyhound. Annoin jonkun yhteystiedon, koska itse en ole siinä toiminnassa mukana. En näe siinä mitään mieltä, mutta jos joku haluaa niin siitä vain. Mahtavia koiriahan ne pääsääntöisesti ovat. Irlannissa ei taida yksikään adoptio-järjestö edes välittää eteenpäin soputumisongelmaisia, vaan ne lopetetaan heti. Muutama lähempänä Skotlantia vaikuttava rescue-poppoo sen sijaan yrittävät laittaa perheisiin kaiken minkä käsiinsä saavat. He syyttävätkin racingin kanssa jonkinasteisessa yhteistyössä toimivia adoptio-liikkeitä korruptoituneiksi murhaajiksi. Vaikka kummatkin ovat racing-vastaisia, niin ero tulee siinä, että maltilliset adoptio-järjestöt pyrkivät parantamaan koirien oloja (ja mahdollistamaan ylipäätään olot) kilpauran jälkeen. He toimivat siis eläintensuojelussa ja heidän suurin murheenaiheensa on pentujen liikatuotanto, ei racing sinällään. Rescue-järjestöt sen sijaan pyrkivät nimenomaan lopettamaan greyhound racingin ja tappamaan kaiken bisnekseltä haiskahtavankin, ja adoptio on sivuroolissa. Heidän ohjemuoransa on eläinten oikeudet.

Lue loput »

Kasvattaja, tunnista ostaja

Pentukauppa on Suomessa lähes sissisotaa. Kasvattajat taistelevat hiipuvista markkinoista. Muutama harva kykenee yhteistyöhön, jopa niin pitkälle, että ohjaa kyselyt tutulleen. Jos itsellä ei ole myytävää. Hieman useampi malttaa olla arvostelematta muita keskittyen vain omaan jälkeläistuottoonsa. Loput käyttävätkin kaikki mahdolliset keinot, jopa Geneven sopimuksen kieltämiä joukkotuhoaseita. He ovat valmiita uhraamaan rotunsa maineen edistääkseen omaa myyntiään. Sergio Leone nimesi yhden italowesterninsä Vain muutaman dollarin tähden – sama toimii pentumarkkinoillakin. Mutta eivät kasvattajat ole ainoita syyllisiä, jos syypäitä on pakko etsiä. Osa pentutuotannosta vastaavista on vain epätoivoisia. Kauppa ei vedä, pelätään pentujen jäävän käsiin. Silloin on helppo kertoa muunneltua totuutta jalostuksestaan. Onnellisimmassa asemassa ovat he, joilla on tilaa ja resursseja – niitä taloudellisiakin – pitää myymättömät kotona. He ovatkin yleensä niitä, jotka pyrkivät löytämään rodun käyttötarkoituksen mukaisia koteja. Ostajat ovatkin tämän kauppasodan toinen osapuoli, konfliktia ylläpitävä osapuoli. He eivät ota selvää. He tekevät päätöksensä tunteella. He uskovat tarinoita, agitaatiota ja propagandaa. He ylläpitävät käyttörotujen epätervettä myyntiä sohvalle ja muotirotujen ylituotantoa.
Lue loput »