Maitohappo

Maitohappo (tai laktaatti) on glukoosiaineenvaihdunnan tuote, jota muodostuu lihaksiin etenkin anaerobisen lihastyön seurauksena. Anaerobinen suoritus tuottaa maitohappoa, joka muuttuu nopeasti lihaksissa laktaatiksi. Tämän vuoksi termejä “maitohappo” ja “laktaatti” käytetään usein samassa merkityksessä. Laktaatti estää sydäntä ja keuhkoja työskentelemästä yli maksimikapasiteettinsa. Laktaatin muodostuminen rasituksen aikana on luonnollinen reaktio jonka tuntemuksia ovat väsymys ja mahdollinen lihaskipu.
Lue loput »

Uloste

Uloste on koiramaailmassa ehkä eniten puitu asia. Kun kaksi omistajaa törmää toisiinsa, niin voi ottaa kellolla aikaa koska puhe kääntyy jätöksiin ja niiden laatuun. Sekä matoihin. Eikä siihen tarvita edes kahta. Aiheesta onnistuu aivan mahtavasti yksinpuhelukin. Antaa terveen kuvan koiraharrastuksesta, kun hihnan ylempi pää mutisee katse kaukaisuudessa paskasta, sen koostumuksesta ja väristä. Innostaa aihe tavan ihmisiäkin. Pettämätön merkki kevään tulosta, kun yleisönosastot täyttyvät koiranjätöskiukuttelusta. Paljastetaan taas yksi salaisuus. Se alkukevään mädän haju ei tule koirien kasoista, vaan maatuvasta lehtiaineksesta. Uloste on yksi parhaimmista pikatesteistä ruuan ja suoliston terveyden suhteen. Kertoo se joskus muutakin yleiskunnosta. Se on yksi asia, jonka eläinlääkäri haluaa tietää kuumeen lisäksi.
Lue loput »

Nestetasapaino

Vesi (H²O) on elämän perusta. Elimistöstä noin 60 prosenttia on vettä. Siitä 2/3 osaa on solujen sisällä ja loput soluja ympäröivässä ulkoisessa nesteessä. Soluissa nestettä sitoo kalium, ulkoisessa nesteessä natrium ja plasmassa natriumin lisäksi proteiinit. Kaikki solujen aineenvaihduntareaktiot tapahtuvat vesiliuoksessa, jonka määrä ja koostumus pyritään pitämään vakiona hormonaalisesti.

Vesi on välttämätön kaikille toiminnoille. Yleensä janoa pidetään ainoana veden tarpeena, mutta se on ainoastaan elimistön tapa kertoa, että vettä tarvitaan lisää. Vesi toimii esimerkiksi liuoksena, jossa aineenvaihdunta tapahtuu, osallistuu elimistön natrium-kalium- ja happo-emästasapainon säätelyyn, kuljettaa ravinto- ja viestiaineita soluihin ja kuona-aineita soluista, osallistuu kaikkiin reaktioihin, joissa muodostuu tai vapautuu vesimolekyyli, kuten glykogeenin ja proteiinin rakennus ja hajoitus, on osa ruoansulatusnesteitä sekä on osa lämmönsäätelyä, sillä vesi sitoo tehokkaasti lämpöä ilman suurta lämmönnousua.

Lue loput »

Hampaat

Hampaat ovat koiran ruokailuvälineet, sekä koristus meille ihmisille. Tuskin kukaan koiraharrastaja on eri mieltä siitä, että rivi valkoisia, terveitä hampaita on erinomaisen hieno näky koiran irvistäessä. Mutta kuten kaikki muutkin työkalut, myös hampaat vaativat huoltoa.

Greyhound on altis rotu hammasongelmille, varsikin hammaskivelle. Osaltaan se johtuu kuonon rakenteesta. Pitkä kuono ja kuiva suu vaikeuttavat syljen toimintaa hampaiden puhdistamisessa. Osaltaan se johtuu ruokavaliosta. Monet antavat koirilleen pelkästään erittäin löysäksi ja pehmeäksi turvotettua kuivamuonaa, jolloin hampaat eivät saa mekaanista työtä. On myös heitetty ilmaan arvailuja, että alttius hammaskivelle johtuisi greyhoundin syljen erilaisesta entsyymirakenteesta sekä lisäravinteiden, varsinkin raudan, antamisesta – mutta näistä ei ole mitään näyttöjä.

Lue loput »

Energia-aineenvaihdunta

© FT Nina Lahdenpohja

Greyhoundin energia-aineenvaihduntaa on tutkittu tieteellisesti jonkin verran. Australialainen eläinlääkäri Roos Staaden on tehnyt tällä alalla perusteellista työtä. Hän on selvittänyt greyhoundin lihaksiston energia-aineenvaihduntaa ratajuoksusuorituksen aikana.

Greyhoundin lihaksiston energia-aineenvaihdunta on verrannollinen juostavaan matkaan, koiran perimään ja koiran fyysiseen kuntoon. Lihaksisto käyttää energian tuottamiseen korkeaenergiaisia fosfaatteja (ATP), glykogeenia, glukoosia sekä jossakin määrin rasvaa. Glykogeenin anaerobinen käyttö (ilman happea tapahtuva) tuottaa kymmenen prosenttia enemmän energiaa kuin rasvan käyttäminen.

Lue loput »

Sydän

Sydän on jakautunut neljään onteloon: Oikeaan ja vasempaan eteiseen ja oikeaan ja vasempaan kammioon. Sydämeen tullessaan veri saapuu aina eteiseen, josta se kulkeutuu läpän läpi saman puolen kammioon ja sieltä edelleen takaisin verenkiertoon. Eteisen vaikutus pumppaustyöskentelyssä on melko pieni, sillä normaalioloissa veri valuu suoraan suonista kammioon pysähtymättä juurikaan eteisessä. Vain rasituksessa eteisten pumppaustoiminnalla on merkitystä.

Vähähappinen veri kudoksista saapuu oikealle puolelle sydäntä, josta sydän pumppaa sen keuhkoihin. Runsashappinen veri palaa keuhkoista vasemmalle puolelle, josta se puolestaan pumppautuu ympäri kehoa.

Greyhoundin sydämen koko on suurinpiirtein sama kuin yhteenpuristetun nyrkin. Se sijaitsee rinnan puolivälissä ja keuhkojen alapuolella. Sydän painaa noin prosentin greyhoundin ruumiinpainosta, tai noin 11g per painon kilogrammaa kohden. Keskimäärin siis 30 kiloisen greyhoundin sydän painaa 330 grammaa. Greyhoundilla on suurin sydän koiraroduista. Osaltaan se johtuu perimästä, osaltaan se on treenin tulosta (Pape, 1986).

Tohtori Lonsdale Murdochin yliopistosta Australiasta oli tutkinut greyhoundin sydämen kehitystä kävelytyksessä ja juoksutuksessa. Tulosten mukaan kummallakin tavalla saadaan sydänlihas kasvamaan yhtä suureksi, mutta sen kyvyssä pumpata verta oli eroja. Kun koira oli treenattu pitkillä kävelylenkeillä, sen sydän kykeni pumppaamaan tasaisesti suuria määriä verta lihaksistoon, kun taas juoksuttamalla treenatun sydän pystyi työntämään verenkiertoon erittäin nopeasti tarvittavan kierron – eräänlaisen hyökyaallon. Silloin lihaksisto sai heti tarvittavan määrän hapekasta verta, ja tehokkaan “huuhtelun” rasituksen aiheuttamista kuona-aineista. Lonsdalen johtopäätös oli selvä: juoksemalla treenatut koirat kykenivät tehokkaampaan suoritukseen ja nopeampaan palautumiseen.

Lue loput »

Tassut

Tassut ovat se elin greyhoundilla, joka joutuu kantamaan koko painon ja saa kestää liikkumisen mekaanisen rasituksen. Esimerkiksi anturavammat voivat olla hankalakin vaiva, koska ne saattavat parantua hitaasti, olla kroonisia ja aina estävät kilpailuttamisen, koska koira ontuu. Tassut on aina mentävä läpi siinä vaiheessa kun koira ontuu. Syy saattaakin monesti löytyä kynsivalleista tai anturoista, revenneestä kynnestä puhumattakaan. On koko ajan muistettava, että tassut ovat ehkä se tärkein greyhoundin työväline. Jos tassut ovat rikki, niin lihaskunnosta ei ole mitään hyötyä.

Lue loput »

Pieni verenkuva

Verikokeista pieni verenkuva on helpoin, ja halvin, tapa selvittää koiran perusveriarvot ja saada yksi palikka lisää, joka auttaa selvittämään yhtälöä onko koira terve ja kunnossa. Periaatteessa mitään testejä ei tarvitse tehdä, jos koirassa ei ole jotain epänormaalia. Greyhoundien kohdalla pieni verenkuva auttaa varmistumaan siitä, että määrätyt perusasiat ovat kunnossa. Talvella tämä tarkoittaa sitä, että jos koira väsyy huomattavan paljon treenissä, niin veriarvot auttavat selvittämään onko ylläpitoruokinta ollut kunnossa hemoglobiinin suhteen, piileekö vaikka hampaissa tulehdus vai onko eläin vain päässyt rapakuntoon. Pieni verenkuva ei kuitenkaan ole treenin mittari, se ei kerro onko koira kunnossa – levossa olevan kilpakoiran arvot eivät suuremmin eroa kisatreenatusta jos asiat on tehty oikein. Se on poikkeavuuksien metsästämistä ja siksi kilpailukaudella pieni verenkuva täytyy ottaa aina kun koira floppaa “perustulostasostaan” eikä löydy selvää syytä esimerkiksi lihaksistosta.

Testi on kohtuullisen halpa ja otettavissa millä tahansa vastaanotolla, koska arvot tutkitaan suuremmissa laboratorioissa.

Lue loput »

Veri

Veri on nestemäinen kudos, joka kuljettaa happea ja ravinteita kehoon ja kuonaa pois kehosta. Veri liikkuu sydämen pumppaamana verisuonistoa pitkin keuhkojen ja uudelleen sydämen kautta kaikkialle elimistöön.

Treenarille verenkiertojärjestelmän ja veren perusasioiden ymmärtäminen on tärkeää. On tiedettävä miten ja mitkä asiat ovat normaaleja greyhoundille (ja ylipäätään koiralle), sillä ainoastaan sillä tapaa pystyy tunnistamaan poikkeavuudet. Nämä kertovat paljon greyhoundin kunnosta, suorituskyvystä sekä mahdollisista sairauksista ja muista ongelmista.

Veritesteillä voidaan löytää jotain, jolla koira saadaan pari mittaa nopemmaksi. Testit on tehtävä aina, kun koiralla on joku ongelma, jonka syy on epäselvä.

Lue loput »

Energian tarve

Koiran kokonaisenergiantarve muodostuu kaikesta siitä energiasta, jota tarvitaan

• perusaineenvaihduntaan
• ravintoaineiden käsittelyyn
• liikkumiseen

Lue loput »