Ihmispuolella joku aika sitten innostuttiin antioksidanteista. Varsinkin C- ja E-vitamiinia tutkittii, ja taas kerran opittiin jotain uuttakin. Paras anti saattoi olla tieto, että antioksidanttien kanssakaan ei kannata turhaan läträtä. Yliannostus ei toimi, vaan kääntyy itseään vastaan. Tällä hetkellä suurennuslasin alla on D-vitamiini, ja tästä enemmänkin hormonista kuin vitamiinista on löydetty mielenkiintoisia asioita. Minusta on yllättävintä se, että tutkimustuloksia ja -viitteitä ylipäätään pidetään yllättävinä. Mehän tiedämme itseasiassa vitamiineista hyvin vähän. Pintapuolisesti niiden päätehtävät, mutta se ei riitä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja kaikella on vielä heikosti ymmärrettyjä vaikutuksia.
Read more »
D-vitamiini potkii
Yliruokinnalla laihtuu
Näppituntumalla uskaltaisin väittää, että suurin yksittäinen ruokintaongelma maailmalla (siis foorumimaailmassa) ovat nirsoilevat koirat. Ruoka ei maistu. Kupista valikoidaan määrätyt asiat ja loppu jätetään syömättä. Omistajat yrittävät epätoivoisesti löytää ruokaa, joka maistuisi. Lopulta päädytään syöttämään hanhenmaksapalleroita kermassa, hopeisella pikkulusikalla syötettynä. Nirsoilusta ollaan huolissaan useimmiten siksi, että koira on myös turhan hoikka – jollain mittarilla ainakin. Ylilihavien omistajathan olisivat vain onnellisia, jos koira lopettaisi kaiken mahdollisen pupeltamisen. Nirsous on harvemmin aikuisten greyhoundien ongelma, mutta kasvavilla – jonkun matkaa luovutuksen jälkeen – siihen välillä törmää. On yksi syy siihen, miksi aikuinen ratagreyhound syö kuppinsa ja kiillottaa sen niin hyvin, että tiskaaminen on lähinnä muodollisuus. Syy on käänteisesti sama, miksi muissa roduissa nirsoutta tavataan. Syyn nimi on nälkä – tai sen puute.
Eri sulamisajat ovat murhaa
Netin turuilla ja toreilla törmää säännönmukaisesti muutamaan väitteeseen. Näitä koiramaailman urbaaneja legendoja ovat esimerkiksi kasvunopeuden säätely ruokinnalla, munuaisten tuhoutuminen valkuaista syöttäessä ja että koira jopa kuolee eri ravintoaineiden erilaisista sulamisajoista. Takerrutaan tällä kertaa tuohon viimeiseen, vaikka jokainen noista ohjaa melkoisestikin niiden koirien ruokintaa, joiden omistajat ovat ylipäätään edes jonkin verran kiinnostuneita siitä mitä koiraansa työntävät. Kaksi ensimmäistä olisivat tietysti koiran terveyden kannalta huomattavasti tärkeämpiä, koska niiden perusteella tuhansilta koirilta evätään yksi tärkeimmistä ravintoaineista, proteiinit. Mutta koska miljoonat lajitoverit ylipäätään elävät kehnolla ja aika ajoin riittämättömällä proteiinien saannilla – kuivamuonateollisuus on vahva – niin murretaan (taas kerran) perustaa yhdeltä myytiltä. Sillä teoria – kaunis sana, joka meikkaa piiloon sen kuvaavamman: luulo – ruoka-aineiden erilaisten sulamisaikojen aiheuttamista riskitekijöistä vaikeuttaa aivan turhaan maailman helpointa hommaa: koirien päivittäistä ruokintaa.
Read more »
Kofeiini
Kofeiini on ihmisten ehkä eniten käyttämä piriste, mutta maailmanlaajuisesti se kuuluu eläinurheilussa kiellettyjen aineiden piiriin, eli sitä etsitään dopingtesteissä. Kofeiinin aineenvaihduntajäämää teofylliiniä ei saa löytyä yhtään virtsasta. Kofeiinia käytetään kuitenkin Pohjoismaiden ulkopuolella kohtuullisen runsaasti, varsinkin nuorten greyhoundien ratakoulutuksessa. Pennut kasvavat erittäin virikeköyhässä ympäristössä minimaalisilla ihmiskontakteilla, jolloin ensimmäiset kerrat koulutusradalla voivat olla melkoisen stressaavia ja viedä huomion päätarkoitukselta: vieheen jahtaamiselta. Kofeiinilla saadaan nostettua vireystasoa, jos annos on oikea. Valitettavasti kofeiinia käytetään joskus kilpakoirillakin, tosin turhaan. Se ei tee koirasta nopeampaa. Koiranäyttelyissä, Suomessakin, kofeiinia käytetään ilmeisesti jonkin verrankin. Pääsääntöisesti koiralle ei kofeiinia tarvitse Suomen olosuhteissa antaa, ja jos tästä säännöstä poikkeaa, niin se on tehtävä tieten.
Maitohappo
Maitohappo (tai laktaatti) on glukoosiaineenvaihdunnan tuote, jota muodostuu lihaksiin etenkin anaerobisen lihastyön seurauksena. Anaerobinen suoritus tuottaa maitohappoa, joka muuttuu nopeasti lihaksissa laktaatiksi. Tämän vuoksi termejä “maitohappo” ja “laktaatti” käytetään usein samassa merkityksessä. Laktaatti estää sydäntä ja keuhkoja työskentelemästä yli maksimikapasiteettinsa. Laktaatin muodostuminen rasituksen aikana on luonnollinen reaktio jonka tuntemuksia ovat väsymys ja mahdollinen lihaskipu.
Read more »
Kuonokoppa
Kuonokoppa on mielenkiintoinen vekotin. Osa pitää kuonokopan käyttöä suurimpana syntinä mitä maailma päällään kantaa. Greyhoundeilla sitä kuitenkin pidetään pääsääntöisesti normaaliin ulkoilupukeutumiseen kuuluvana varusteena siinä kuin kaulapantaa, talutinta ja kävelyttäjän kenkiä. Kuonokoppa on greyhoundin tärkein kilpailuväline. Lisäksi se on halvin mahdollinen vakuutus kotioloissa. Kuonokopan käyttö ei häiritse tai rajoita koiraa. Greyhound oppii välittömästi olemaan se päässä, ja kun nuori koira opetetaan heti alusta siihen, että ainoastaan kopalla juostaan, niin se lähes vaatii saada sen päähänsä.
Yhtä ja samaa kuonokoppaa voidaan käyttää niin koti- kuin kilpailuoloissakin. Mutta kuonokoppa on kulutustavaraa, siksi ratakoppa olisi syytä pitää omanaan ja kennelkoppa omanaan. Oikeanmallisella kuonokopalla koiralla ei ole mitään vaikeuksia juoda, mutta esimerkiksi ulosteiden syömistä se voi rajoittaa.
Multipurpose greyhound
Aina silloin tällöin törmää näkemykseen, että greyhound on monikäyttökoira – pentuja käyttöön ja näyttöön. Että sillä voi harrastaa mitä mielii. Periaatteessa näin onkin, sillä kyse on vain ja ainoastaan omistajan tavoitteellisuuden ja vaatimuksien tasoista. Toiset tyytyvät vähempään kuin toiset. On kuitenkin muistettava, että greyhoundia on jalostettu satoja vuosia tuhansien vuosien käyttötarkoituksen jälkeen vain yhteen suuntaan: juoksemaan kilpaa mahdollisimman nopeasti noin 30 sekuntia. On yleisesti hyväksyttyä, että metsästyslaikoja suositellaan hankittavaksi vain metsästykseen. On yhtä hyväksyttyä, että valjakkohuskya (tai seisojasekoitusta, kuinka vaan) ei osteta kerrostaloon sohvalle. Kaukaasianpaimenkoiraa ei saisi ostaa näyttelyeläimeksi kerrostaloon. Mutta greyhoundin pitäisi soveltua kaikkeen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että tuloksilla mitaten maailmasta ei löydy yhtään rotua, joka olisi yleiskäyttörotu. Saksanpaimenkoiraa on sellaiseksi mainostettu, mutta tosiasia on, että sielläkin kyse on linja-jaosta. Sakemanni on eräällä tapaa jopa rajummin jakautunut rotu kuin greyhound, sillä greyhoundeissa maailman ehdoton enemmistö on ratakoiria (lasketaan mukaan ne muutamat coursingkoirat) ja huomattavan paljon pienempänä vähemmistönä on uudempi tyyppi, näyttelylinjainen englanninvinttikoira.
Read more »
Ylirasitus
Ylirasitusoireet ovat aina vakavia, mutta onneksi helposti parannettavissa. Ongelmat on vain havaittava aina tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Usein ylirasituksella ymmärretään totaalista väsymistä. Ollaan juoksutettu koira ns. seinää päin, kulutettu kaikki energiavarat. Tuokin on ylirasitusta, mutta asia on huomattavasti laajempi ja monimutkaisempi. Greyhound on saattanut jaksaa rasituksen hyvin ja on aloittanut palautumisen silminnähden kuten pitäisikin, mutta muutaman tunnin kuluttua ollaan keskellä oireilua. Silloin ylirasitus ei ole johtunut voimien loppumisesta, vaan elimistön suojamekanismit rasituksen muita seurauksia vastaan on kompastellut. Ylirasitustila ei suoraan tarkoita, että koira on ollut kehnossa fyysisessä kunnossa. Se tarkoittaa, että elimistö sillä hetkellä ei ole kyennyt palautumaan juuri siitä rasituksesta. Kunto, edeltävä rasitus, ruokinta, nestetasapaino ja stressitaso yhdessä rasituksen keston ja laadun kanssa muodostavat yhtälön, jossa jonkun tai joidenkin tekijöiden pettäessä romahduttavat koko korttitalon.
Kiitokset lääkäreille
Olen kritisoinut muutamissa viimeisissä Puruvoiman merkinnöissä eläinlääkäreitä, heidät taitojaan ja jopa motiivejaan. Tuli tänään lääkärireissun jälkeen sellainen olo, että toisentyyppistäkin tekstiä eläinlääkäreistä tarvitaan.
Kiitos lääkäreille heidän ammattitaidostaan. Kiitos eläinlääkäreille heidän myötätunnostaan ja empatiastaan. Kiitos kaikesta avusta, jota saavat niin hätääntynyt omistaja kuin hoitoa tarvitseva lemmikki. Kiitos halusta oppia ja kuunnella.
Eläinlääkärit ovat läpileikkaus ihmiskunnasta. Minulla, tai kenellä muullakaan, ei ole oikeutta syyllistää koko ammattikuntaa muutaman kädettömän takia. Lääkärien joukossa on armottomia puurtajia, ammattilaisia ja eläimistä aivan aidosti kiinnostuneita. Heitä on enemmistö, ja ilman heitä olisimme täysin ne. löysät housuissa.
Eläinlääkäreitä tarvitaan ja he ovat arvonsa ansainneet!
Makuuhaava
Makuuhaavat ovat harvinaisia Suomessa, mutta jos niitä tulee, niin yleensä joko pahasti loukkaantuneille toipilaille tai imettäville nartuille. Vaikka muualla maailmassa niitä löydetään jopa kilpakoirilta, niin Suomessa makuuhaavoja ei tiettävästi ole ollut yhdelläkään normaalikuntoisella greyhoundilla – ei aikuisella eikä pennulla – yhtä lukuun ottamatta. Siinä oli kyseessä erään kokemattoman pennuttajan taitamattomuus. Ainakin haluan ajatella sitä kokemattomuudesta johtuvana, koska toinen vaihtoehto olisi laiskuus.
